Pirkkalan nepsy-piste alkaa pian palvella ajanvarauksella - Lokakuun teemaillassa esitellään monia perheitä auttanutta kuvaohjausta - Uutiset

Leeni Kyllöinen on yksi Pirkkalan kunnan 12 nepsy-valmentajasta. Pääkirjaston nepsy-apuvälinehyllystä perheet voivat lainata esimerkiksi tiimalaseja ennakointia helpottamaan.

ISOJA tunteita, paljon energiaa, impulsiivista käyttäytymistä. Tämä kuvaus sopii melkeinpä kaikkiin pikkulapsiin. Kun lapsi on pieni, tunteiden ja oman käyttäytymisen säätely on vasta kehittymässä.

Joidenkin lasten kohdalla säätely on kuitenkin vielä tavallista vaikeampaa. Moni vanhempi havahtuu lapsen esikouluaikana ja varhaisina kouluvuosina pohtimaan, voisiko oman lapsen käytöksen taustalla olla neuropsykiatrisia haasteita. Haasteista käytetään lyhennettä nepsy.

Yksi paikka, jossa lasten nepsy-oireista voi keskustella, on Pirkkalan pääkirjastolla toimina nepsy-piste. Nepsy-pisteen valmentajat tarjoavat keskusteluapua ja neuvontaa parillisten viikkojen tiistaina pääkirjaston koulutustilassa. Jatkossa palvelua on tarkoitus järjestää myös etäyhteydellä.

Kunnan 12 nepsy-valmentajan joukkoon kuuluu varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koordinoiva neuropsykiatrinen valmentaja Leeni Kyllöinen. Hän kertoo, että lapsiperheissä havahdutaan hakemaan lapselle tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin tyypillisesti esikoulun ja ensimmäisten kouluvuosien aikana, kun lapsella alkaa olla kodin ulkopuolista elämää sekä keskittymistä vaativia ja sosiaalisia tilanteita.

”Mutta esimerkiksi autistiset piirteet ovat useimmiten nähtävissä jo varhaislapsuudessa vuorovaikutuksen haasteina”, Kyllöinen lisää.

VUONNA 2020 perustettu, aiemmin Nuolialan koulun tiloissa toiminut nepsy-piste muutti Pirkkalan pääkirjastoon viime vuonna. Infopiste on Kyllöisen mukaan löytänyt hyvin kohderyhmänsä. Lisäksi kirjastossa sijaitsee neuropsykiatristen apuvälineiden lainaamo.

Nepsy-pisteen neuvonta on suunnattu lähinnä leikki- ja alakouluikäisten lasten vanhemmille. Tämän ikäisten lasten vanhemmat hakevat useimmiten tukea arjen sujuvuuteen ja lapsen tunnesäätelyyn. Tyypillistä perhettä ei kuitenkaan ole.

”Täällä käy hyvin monenlaisia perheitä. He voivat haluta keskustella, saada ohjausta palveluihin tai vinkkejä siihen, mihin asioihin kotona voisi panostaa”, Kyllöinen sanoo.

Joidenkin nepsy-lasten on hankala ilmaista tunteitaan ja toiveitaan sanallisesti. Perhe voi saada apua kuvakorteista, joista lapsi voi osoittaa, mitä hän tuntee ja mitä hän haluaisi tehdä esimerkiksi rauhoittuakseen.

KESKEISIÄ asioita, joilla vanhemmat voivat tukea nepsy-lapsia, ovat esimerkiksi ennakointi, rauhoittumisen keinot ja kuvaohjaus. Ennakointi tarkoittaa viikon ja päivän aikana tapahtuvien asioiden kertomista lapselle hyvissä ajoin. Rauhoittumisen keinoihin lukeutuu esimerkiksi hengitysharjoituksia.

Kuvaohjaukseen pääsee tutustumaan pääkirjastossa lokakuussa, kun nepsy-piste järjestää sitä käsittelevän teemaillan. Kuvien avulla aikuinen voi esimerkiksi havainnollistaa lapselle viikon ohjelmaa. Lapsi puolestaan voi kertoa kuvia osoittamalla esimerkiksi omista tunteistaan, vaikka puhuminen olisi vaikeaa.

TÄHÄN asti nepsy-piste on toiminut walk in -periaatteella, eli kuka tahansa on voinut tulla aukioloaikoina käymään. Lähitulevaisuudessa toiminta on Kyllöisen mukaan tarkoitus muuttaa ajanvarauspohjaiseksi. Ajanvarauksia voisi tulevaisuudessa tehdä kasvokkaisiin ja Teams-tapaamisiin. Muutoksen aikatauluista tiedotetaan myöhemmin tarkemmin.

Nepsy-pisteen lisäksi tukitoimintaan Pirkkalassa kuuluu yksilövalmennusta sekä tänä syksynä kokeiltu nepsy-pienryhmä yläkouluikäisille.

Nepsy-pisteen kuvailta pääkirjaston (Suupantori 2) koulutustilassa ke 30.10. klo 15.30–18. Lisätietoa Pirkkalan kunnan nepsy-työstä löytyy osoitteesta www.pirkkala.fi/nepsy-piste-ja-puhelin tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen nepsy@pirkkala.fi.