KAATOSADE verotti kävijämäärää lauantaina Reipissä, jossa oli valmistauduttu viettämään Euroopan kulttuuriympäristöpäivää.
Sateesta huolimatta museomäelle saapui päivän aikana toistakymmentä vierasta. Heidän joukossaan olivat Noomi ja Väinö Lakanen, jotka tulivat mumminsa ja muffansa, Satu ja Tapani Ylijärven kanssa tutustumaan Reipin museoalueeseen.
Reippi ei ollut ennestään tuttu Hollolasta saapuneille isovanhemmille, eikä myöskään vanhempiensa kanssa pari vuotta sitten Pirkkalaan muuttaneille lapsenlapsille.
Museoalueella oli tarjolla katsottavaa ja tutkittavaa kaikenikäisille. Lapset innostuivat heti keppihevosista, ja luvassa oli myös ötökän etsintää museosuunnistuksessa ja Pirkkalan kunnan kulttuurituottaja Vilja Juvonen-Saukon vetämä Arjen askareita -lasten museokierros.
Museon yleisökohteiden lisäksi lauantaina ovi oli poikkeuksellisesti auki myös museoalueella olevaan Nääpän aittaan, joka on alkuperäisellä paikallaan oleva viereisen Reipin tilan pitkästi yli satavuotias aitta. Siellä kävijät pääsivät katsastamaan Reipin museon suksivarastoa, jonka vanhimmat sivakat ovat 1800-luvun lopulta.
”Aitta on sisätiloiltaan niin matala, että todennäköisesti se pidetään jatkossakin käyttäjäturvallisuussyistä varastona”, Juvonen-Saukko sanoo.
”Näin kulttuuriympäristöpäivänä halusimme kuitenkin aukaista museon varastoja yleisölle. Suksia saatamme tuoda ensi vuonna jollakin lailla esille muualla museoalueella.”
Nääpän aitan lailla ovet olivat tavanomaisesta poiketen avoinna myös museon ajokaluvajaan, jossa on runsaasti etenkin maanviljelyyn liittyvää esineistöä 1800-luvun alkupuolelta lähtien.
Ympäri Eurooppaa järjestettävien Kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teeman, reitit ja risteykset, väylät ja verkostot, mukaisesti Nokian ja Pirkkalan matkaoppaiden Kirsti Turkia johdatti teemapäivän vieraat Hiidentieltä linnuntielle -kierrokselle.
Museoalueelta lähtevä Pirkkalankylän kulttuuripolku johdatti Noomin ja Väinön isovanhempineen metsäpolkua pitkin kohti Reipin muinaiskylää.
Lapset kuuntelivat silmät pyöreinä Turkian puhetta muinaistarujen metsänhaltija Tapiosta, hänen vaimostaan Mielikistä sekä maahisista. Muinaisaikayhdistys Birckalaisten rakenteilla olevassa muinaiskylässä ihmeteltävää tarjosivat muun muassa savupirtti ja kuoppatalo.
“Lentolaivueen koelentäjä, ylikersantti Aarne Siltavuori teki tuolloin pakkolaskun Reipin saunarantaan. Hän oli haavoittunut Tampereen pommituksiin osallistuneen viholliskoneen konekivääriampujan luodista, kun hän oli rikkonut tuon koneen peräsimen Fokker-koneensa potkurilla. Vihollisen pommikone syöksyi maahan Vesilahden puolella, ja koko sen kolmihenkinen miehistö sai surmansa.”
Opastettu kierros suuntautuu rannasta kohti Anian rantatien ja Kierikantien risteysalueella olevaa Tursiannotkoa, joka oli Suomen rautakauden lopun merkittävimpiä asuinapaikkoja. Käy ilmi, että vuosisatoja sitten Pirkkalankylän maisemat olivat aivan erilaiset kuin nykyään.
Pyhäjärven pinta oli nimittäin kaksi metriä nykyistä korkeampi, ja järven rannat ulottuivat huomattavasti pidemmälle kuin nykyään. Järvi tarjosi luontevan liikkumisväylän menneen ajan asukkaille.
Pirkkalan kautta kulki myös todennäköisesti rautakaudelta periytyvä, Hämeenlinnasta Akaan kautta Tammerkoskelle johtava Hiidentie. Sitä pidetään Hämeen paikallisteistä vanhimpana ja merkittävimpänä.
SATA vuotta sitten ja kauan sen jälkeenkin Pirkkalan tiet olivat huonossa kunnossa. Laivaliikenne Pirkkalan ja Tampereen välillä olikin kesäaikaan vilkasta. Pirkkalan rannoilla oli paljon laivalaitureita, joista matkustajat pääsivät laivalla kohti Tampereen Laukontoria.
PIrkkalankylässä rakennettiin Kotolahteen laivalaituri 1900-luvun alkupuolella. Viikinsaari II -niminen laiva liikennöi Kotolahden ja Laukontorin väliä 1920-luvulta lähtien varhaisesta aamusta lähtien, jolloin se kuljetti kyläläisiä leipä- ja kasviskaupoille torille. Laivaliikenne piti pintansa vielä 1930-luvulla, vaikka linja-autot alkoivatkin yleistyä. Sotavuosina laivat olivat taas ahkerassa käytössä, mutta sen jälkeen ne väistyivät linja-autojen tieltä.
Lauantaina Reipissä saattoi seurata myös lapasten tekemistä neulakinnastekniikalla. Muinaisaikayhdistys Birckalaisten puheenjohtaja Arja Rinneaho näytti, miten lapanen valmistuu villalangasta kinnasneulan avulla.
Lisäksi tarjolla oli tietoa kotiseutuyhdistys Pirkkala-Seurasta, joka perusti kotiseutumuseon vuonna 1960. Reippiin museo siirtyi vuonna 1969. Vuodesta 1976 museo on ollut Pirkkalan kunnan omistuksessa.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivä saattaa saada Pirkkalassa jatkoa ensi vuonna.
“Se on harkinnassa. Ajankohta on vielä avoin, näitä tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden, kertoo Vilja Juvonen-Saukko.
“Vuoden 2025 teema on “Rakennettu perintömme”, minkä huomioimme myös omassa suunnittelussamme.”
