Teemu Luoto Taidesäätiön taiteellinen johtaja Aaron Helo kertoo, että parhaillaan kartoitetaan ja valitaan teoksia, joista ensi vuoden alussa avattava Luodon koko uraa kuvaava näyttely muodostuu.
Taidesäätiön puheenjohtaja Kaisa Eerolan mukaan Kimmo Pyykkö -taidemuseon Teemu Luodon näyttely on kaikkien aikojen laajin.
Keramiikkataiteilija Teemu Luoto muistuttaa, että hänen tuotantoansa on esillä myös tämän kesäisessä Kuhmalahden Taidepappilan näyttelyssä.
Auvinen korostaa, että Kangasalan kaupunki on sitoutunut vuosikymmeneksi eteenpäin hankkeeseen, jolla paikkakunnan eri puolille hankitaan julkista taidetta kunkin alueen rakentamisen yhteydessä. Kangasalalaiset saivat ideansa Eurooppaan kohdistuneelta matkalta.
– Meillä on vuosisadan kuluttua merkittävä taiteellinen kokonaisuus, joka antaa ominaisleiman paikkakunnallamme. Työ tehdään määrätietoisesti ja pitkällä aikajänteellä. Olemme jo hyvässä vauhdissa kulttuurikaupunkiteemassassamme, Auvinen iloitsee.
– Toteamme nykyään itsestämme, sitä kovempi kaupunki, mitä pehmeämpi se on. Viittaamme tällä sloganilla vaalimiimme kauneusarvoihin.
Eerola tähdentää, että Kuhmalahden Taidepappilalla on pitkät perinteet esimerkiksi lasten ja nuorten taideleirien järjestäjänä.
– Taidepappilassa on tehty määrätietoisesti ja laadukkaasti lasten ja nuorten parissa taidemaailman kannalta kasvattavaa ja sivistävää työtä.
Eerolan mukaan Teemu Luoto Taidesäätiö tekee toden teolla konkreettisia asioita Kuhmalahden Taidepappilan isännän hengessä ja hänen viitoittamallaan tiellä.
– Luoto on näyttänyt esimerkkiä ennakkoluulottomuudellaan, kun hän on valinnut taiteilijoita muun muassa eri kesien näyttelyihin. Kuhmalahden Taidepappila on merkinnyt hyvin monelle ponnahduslautaa urallaan eteenpäin.
Eerolan mielestä koko Teemu Luodon elämäntyö ja kokonaisvaltainen taiteellinen uurastus ovat kulttuuritekopalkinnon arvoiset.
Pulkkisen mukaan Luodon elämäntyö sisältää paitsi valtavan laajan ja ilmeikkään tuotannon myös suomalaisen pappilakulttuurin säilyttämisen. Kuhmalahden vanha pappila kertoo värikästä ja sisällökästä historiaa.
– Kuhmalahden Taidepappila on isossa kuvassa kokonaistaideteos, johon kuuluvat arvokkaat rakennukset, mittava taidekokoelma, ateljee, näyttelytilat sekä vertaansa vailla oleva pihapiiri kasvistoineen, linnustoineen ja kaikkine eläimineen.
Pulkkinen totesi, että säätiö on kuin silta, joka kuljettaa aikakaudesta toiseen keramiikkataiteilija Teemu Luodon henkistä ja aineellista perintöä.
– Luoto on käyttänyt taiteessaan nerokkaasti eläimiä. Hänen tuotannossaan muun muassa koirilla, hylkeillä, pupuilla, pingviineillä ja linnuilla on keskeinen osa – ne herättelevät samalla tavalla kuin George Orwellin kirjoittama Eläinten vallankumous.
– Politiikassa puhutaan aika vähän keramiikasta ja tanssista, mutta aika paljon taloudesta ja turvallisuudesta. Taide ja kulttuuri ovat kuitenkin merkityksellisiä myös kansa- ja ihmiskunnan kohtalonkysymysten kannalta.
Tynkkynen korosti, että luovat alat ovat jo nyt Suomessa merkittäviä työllistäjiä ja kasvualoja.
– Kulttuuri auttaa jaksamaan työssä ja houkuttelemaan osaajia. Insinöörikin tarvitsee työssään luovuutta, jota taide voi osaltaan ruokkia.
Tynkkysen mukaan kulttuurilla on näinä epävakaina aikoina tärkeä rooli henkisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa.
– Olisiko Suomea itsenäisenä kansakuntana välttämättä ollenkaan ilman sitä, että heräsimme aikoinaan arvostamaan kotimaista kieltä ja kulttuuria?
– Kulttuurilla voi olla annettavaa myös ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Kuormitamme ympäristöä kestämättömästi osin siksi, että pitkään kasvua, kulutusta ja kilpailukykyä on korostettu liikaa. Kulttuuri voi herätellä ajattelemaan asioita uudella tavalla ja tuoda elämään merkityksellisyyttä ilman, että siihen tarvitaan valtavia ilmastopäästöjä tai luonnonvarojen kulutusta.
