Repo ja Stenhäll sanovat, että Pitkäsen tekemät kustannusvertailut olisivat pielessä. Todellisuudessa kustannuksiin liittyen Pitkänen esittää vain, että ratikan hankintahinta on sähköbussia kalliimpi, mikä pitää paikkansa. Lisäksi Repo ja Stenhäll moittivat myös Pitkäsen mainitsemaa sähköbussien joustavuutta. Tässä he kuitenkin tekevät omia päätelmiään Pitkäsen sanoista ajatellessaan, että joustavuus olisi yhtä kuin reittien muuttelu mielivaltaisesti. Tosiasiassa myös sähköbussien reitit tulisivat varmasti kattamaan ratikalle kaavaillun reitin eli Naistenmatkantien stabiilisti vuosikymmenten ajan.
Vastineen loppupuolella Repo ja Stenhäll esittävät täysin perusteettomasti, että ilman ratikkaa kaupungit alkaisivat laajenemaan metsiin. Tosiasiassa ratikka ei ole mikään edellytys sille, että kaupunki voisi kasvaa myös valmiille taajama-alueille. Itse asiassa Tampereella on nähty täysin päinvastainen ilmiö: kokonaan uusi Hervantajärven asuinalue on rakennettu keskelle metsää, koska sinne päätettiin ulottaa ratikkakiskot.
Myöskään Repon ja Stenhällin mainitsema yhdyskuntarakenteen uudistaminen ei edellytä ratikkaa, vaan alueen vetovoimaa voidaan kasvattaa parantaen nykyisten liikkumismuotojen edellytyksiä. Tosiasiassa ratikan tulo heikentää monia muita liikkumismuotoja, kun esimerkiksi liikennevalot lisääntyvät niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoilijoillekin. Sähköbusseihin verrattuna ratikka ei palvele edes kaikkia omia käyttäjiään, sillä pysäkkien harventumisen myötä matkat pysäkeille tulevat monilla pitenemään huomattavasti.
Joona Malmi
Lue myös: Lukijalta: ”Eiköhän pysäytetä ratikka toistaiseksi Pirkkalassa Partolaan”
