– Pirkanmaalla on oltu liikkeelle etupainotteisesti ja kärkijoukoissa. Tällä on vaikutuksensa siihen, missä tilanteessa nyt ollaan, Erhola teroittaa.
Erhola ei yhdy voimakkaaseen kilpalaulantaan, jossa kansainvälisesti historiallista sote- ja pelastustoimen uudistusta mollataan ja madalletaan täydeksi katastrofiksi. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden osavuosikatsaus konkretisoi asioita, joiden mukaan Pirhan työ kantaa hedelmää.
– Uudistus etenee suunnitellusti ja hallitusti. Ilmapiiri on toiveikas. Kansallisesti vertaillen Pirkanmaan hyvinvointialue etenee hyvin, Erhola kuvailee jokapäiväistä elämää ja toimintaa.
Erholan mielestä Pirhasta käytävä poliittinen keskustelu on vilkasta. Sitä hän pitää arvokkaana ja tärkeänä.
– Poliittinen päätöksenteko on vaikeaa, mutta se on myös vahvaa. Aluehallitus ja -valtuusto ratkaisevat asioita. Aluedemokratia toteutuu, Erhola kiittää.
Erholan mukaan pirkanmaalaisten palvelut kehittyvät myönteiseen suuntaan useilla mittareilla mitattuna, vaikka Pirha ei olekaan vielä saavuttanut kaikkia tavoitteita.
– Eniten meillä on ongelmia mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vammaisten asumispalveluissa. Haasteet tiedostetaan ja niitä korjataan, Erhola lupaa.
Hoitotakuu on toteutunut määräajassa 95-prosenttisesti erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyssä. Alle 23-vuotiaiden mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyssä hoitotakuu on toteutunut määräajassa 78-prosenttisesti. Perusterveydenhuollon sisältäen kaikki palvelumuodot hoitotakuu on toteutunut 14 vuorokauden määräajassa 86-prosenttisesti. Suun terveydenhuollon hoitotakuu on toteutunut neljän kuukauden määräajassa 84-prosenttisesti.
Perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutuu kaikilla Pirhan sote-asemilla sekä suun terveydenhuollossa paremmin kuin vuosi sitten.
Mielenterveys ja päihdepalveluiden kiireettömän hoidon saatavuudessa 14 vuorokaudessa on parantamista vielä erityisesti Orivedellä ja Tampereella, joissa hoitoon pääsy kestää kolmesta neljään viikkoa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsy heikentyi viime vuodesta.
Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointia odotti yli kolmen viikon määräajan vähemmän potilaita kuin vuosi sitten. 98 prosenttia aloitettiin määräajassa.
Erhola katsoo, että kansallisesti arvioituna hoitoon pääsy Pirhan alueella säilyi hyvällä tasolla.
Kesäkuun lopussa Pirhalla oli 21 913 yhteensä työntekijää. Erhola kertoo henkilöstön olevan aiempaa tyytyväisempää. Lisäksi työvoiman saatavuudessa ja lähtövaihtuvuudessa näkyy myönteistä kehitystä.
– Henkilöstön saatavuus on paikoin kohentunut. Merkittävä pula tietyistä sote-alan osaajista, kuten psykiatreista, jatkuu, Erhola kertoo.
Tuore Fiilismittari-kysely osoittaa henkilöstön suositteluhalukkuuden hivenen kohonneen. Myös työssä viihdytään hyvin. Erholan mukaan työn kuormituksen vähentämiseksi on tehty paljon työtä.
Toukokuussa avautunut digiklinikka on lisännyt perustason palveluja merkittävästi. Kesäkuun loppuun mennessä rekisteröityneitä käyttäjiä on noin 44 000. Digiklinikalla asiakkaat ja ammattilaiset kävivät runsaat 29 000 keskustelua.
– Menokehitys on aiempaa vakaampaa. Mutta tämän vuoden toisen puoliskon ennustaminen on vaikeaa, Erhola toteaa.
– Pirhan tammi-kesäkuun tulos on toteutunut melko tasapainoisesti. Tulos on kumulatiivisen toteutuman osalta 12 miljoonaa euroa alijäämäinen, Erhola sanoo.
Erhola painottaa, että talouden sopeuttamista tarvitaan edelleen, mutta se ei ole hänen mielestään täysin toivotonta puurtamista.
– Seuraamme tarkasti kaikkien hyvinvointialueiden taloudellista kokonaistilannetta. Sillä on merkitystä ja vaikutusta meillekin, Erhola toteaa.
Viime syksyn yhteistoimintaneuvottelujen tulokset ovat vähentäneet Pirhan kertyvää alijäämää edelliseen vuoteen verrattuna. Aluehallitus jatkaa talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Talouden ennuste on edelleen voimakkaasti alijäämäinen eli 69 miljoonan euron luokkaa. Huomionarvoista on, että toteutetut tasapainotukset ovat pienentäneet alijäämää tuntuvasti edellisestä vuodesta, jolloin toteuma oli 136 miljoonaa euroa.
Erhola korostaa, että pitkän tähtäimen talouden tasapainoon vaikuttavat sekä omat toimet että hyvinvointialueiden kansallinen kokonaistilanne.
Pirhan vastuulla on: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, ensihoito, palo- ja pelastustoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalityö, vammaispalvelut ja ikääntyneiden palvelut.