Lukijalta: Kun raiteet on vedetty, laadukas joukkoliikenne on taattu vuosikymmenten päähän – mutta Pirkkala ei näytä saavan ratikkaa kerralla ”valitettavan rajallisen valtionrahoituksen oloissa”

Kirjoittajat sanovat raitiotien varmistavan laadukkaan joukkoliikenteen vuosikymmeniksi. Pirkkala ei näytä kuitenkaan heidän mukaansa saavan ratikkaa kerralla, eli linja ei ulotu ensi vaiheessa kuntakeskukseen asti.

JAAKKO Pitkänen kirjoitti (Aamulehti 6.8. ja Pirkkalainen nettiversio 17.8.) Pirkkalan raitiotieratkaisusta ja vertailusta sähköbusseihin. Koska monet väitteet kaipaavat oikaisua, on niitä syytä listata alle.

Pitkäsen kirjoituksessa ontuvat erityisesti kustannusvertailut: on totta, että sähköbussit ovat moneen paikkaan kustannustehokas ratkaisu, mutta ei ole sattumaa että juuri suurten matkustusmäärien runkolinjoille raitiotie on sopivin: yhteen ratikkaan mahtuu hyvin monen bussin matkustajat, ja kuten Tampereen kokemuksista voidaan jo nykyisin nähdä, on ajokilometrin hinta kilpailukykyinen bussiin verrattuna.

Kaiken lisäksi näyttää ilmeiseltä, että valitettavan rajallisen valtionrahoituksen oloissa raitiotietä Pirkkalaan ei kokonaisuudessaan rakenneta kerralla.

Ongelmallisin Pitkäsen huomioihin on kuitenkin sähköbusseihin liitetty ”joustavuus”. Se, että sähköbussien reittejä voisi joustavasti muuttaa kulloinkin ajatellun tarpeen mukaan, on myrkkyä sille luottamukselle, jonka varassa niin ihmiset kuin yritykset haluavat sijoittua.

Kun raiteet on kerran vedetty, voi tämän jälkeen luottaa että laadukas joukkoliikenne kulkee siitä vielä vuosikymmenten päästäkin. Joustoa ratikkareitin rinnalle voidaan toteuttaa syöttöliikenteellä, vaikkapa sähköbusseilla.

SAMALLA on aivan totta, kuten Pitkänen kirjoittaa, että kaikki rakentaminen aiheuttaa hiilidioksidikuormitusta. Niin teräksen kuin betonin osalta on tärkeä hakea mahdollisimman vähäpäästöisiä ratkaisuja osana vihreää siirtymää.

Samaan aikaan on kuitenkin havaittava, että kaupunkiseudut kasvavat niin meillä kuin muualla joka tapauksessa. Jos tämä rakentaminen ei tapahdu yhdyskuntarakenteen kannalta kestävästi raiteiden äärelle, hajautuu se koskemattomille metsäalueille – jonne tarvitaan kestävää kaupunkirakennetta enemmän teitä, vesijohtoja ja muuta kunnallistekniikkaa. Tästä aiheutuu merkittävästi päästöjä, ja onpa yhdyskuntarakenteen hajautuminen laajalle kallistakin.

Lopulta asian ytimessä onkin se, että raitiotieratkaisut eivät ole koskaan pelkkiä liikenneratkaisuja: ratikan avulla on niin Tampereella kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa, sekä niihin kytkeytyneissä naapurikunnissa, on uudistettu yhdyskuntarakennetta laajemminkin parantaen paitsi joukkoliikennettä, myös kävelyä, pyöräilyä ja asuinalueiden vetovoimaa.

Autoiluakaan ei ole unohdettu suunnittelussa. Kokemukset ovat olleet kautta linjan myönteisiä.

KAIKEN lisäksi näyttää ilmeiseltä, että valitettavan rajallisen valtionrahoituksen oloissa raitiotietä Pirkkalaan ei kokonaisuudessaan rakenneta kerralla. Päätökset on kuitenkin järkevää tehdä kerralla: tämä osoittaa tahtotilaa niin valtion suuntaan kuin kaikille niillekin, jotka investointeja eri osiin Pirkkalaa ja Tamperetta kaavailevat.

Sirpa Repo
Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (vihr.), Pirkkala

Jaakko Stenhäll
Kaupunginvaltuutettu (vihr.), Tampere