Vaan tilanne ei ole näin ruusuinen koko Suomessa. ”Koulun loppu”, otsikoi Helsingin Sanomien Kuukausiliite juttunsa. Siinä todetaan, että Suomessa on nykyisin noin 2000 peruskoulua. Vuonna 1990 niitä oli lähes 5000.
Ja nyt vasta alkaa koululaisten vähentyminen toden teolla. Syntyvyys on laskenut ripeästi viime vuosina. Alhaisen syntyvyyden vaikutukset näkyvät kouluilla 6-7 vuotta myöhemmin.
TILANNE on Suomessa jyrkästi kaksijakoinen, mutta toisaalta yhteiskunta on väestön kasvunäkymissä samassa veneessä. Valtion kirstusta pitäisi löytää rahat palveluihin hiipuvassa tilanteessa.
Pirkkala ja muutama muu Suomen kartalla hyvin sijoittunut kunta pystyvät nauttimaan koulut täyttävistä ikäluokista Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja osittain maahanmuuton ansiosta.
Lasten määrän väheneminen näkyy silti Pirkkalassakin. Esiopetuksen tuleva ikäluokka on pienentynyt viime vuoden 268:sta tämän syksyn 225:een.
Tilannetta on syytä pohtia koko Suomen eikä vain Pirkkalan vinkkelistä. Suomen väestörakenne on menossa kohti kriisiä syntyvyyden laskiessa. Vain suuriin kasvukeskuksiin riittää elinvoimaa, ja niihinkin aiempaa vähemmän.
Koulujen tilanteen tarkastelu on itse asiassa hyvä näyttöikkuna siihen, mikä Suomella on edessään, jollei väestö kasva. Ongelma ei ole vielä konkretisoitunut tarpeeksi. On puhuttu maahanmuuton lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta valitettavasti maan hallitus tekee käsittämättömästi töitä täysin toiseen suuntaan.
Syntyvyyttä on vaikea lisätä mahtikäskyillä niin, että se purkaisi vinoutuneen väestöpyramidin. Lapsiperheiden tuen lisäys auttaa toki osaltaan, ei ainakaan leikkauksia kaivata.
