Lukijalta: Vallan keskittäminen EU:lle heikentää itsemääräämisoikeuttamme

Kehitys kohti tulonsiirtounionia ja vallan keskittämistä on pysäytettävä.

YKSI EU:n keskeisiä periaatteita on ollut lähipäätösperiaate (subsidiariteetti), eli päätösvallan ja vastuun pitää sijaita niin lähellä kansalaista kuin mahdollista. On kuitenkin herännyt huoli vallan keskittämisestä. Kiireeseen vedoten on saatu päätösvaltaa keskitettyä yhä pienenevälle joukolle.

Pala kerrallaan on siirtynyt EU:n päätösvaltaan tavalla, joka sotii kansallista päätäntävaltaa vastaan. Sinänsä hyviin tarkoitusperiin on ujutettu yksityiskohtia, jotka osoittautuvat jopa vahingollisiksi osalle maista. Esimerkiksi metsäkatoasetus, jossa metsien käyttöä pyritään rajoittamaan maissa, joissa metsät hoidetaan parhaiten. Sen kustannukset ovat Suomelle miljardiluokkaa. Tällaiset päätökset horjuttavat luottamusta myös päättäjiin, joilla ei ole kykyä tai tahtoa puolustaa maatamme epäoikeudenmukaisilta päätöksiltä.

Toinen esimerkki valtioiden itsemääräämisoikeuden luovuttamisesta on EU:n siunauksella meneillään olevat neuvottelut WHO:n (maailman terveysjärjestö) roolin ja vallan vahvistamisesta. Sopimuksella tavoitellaan sitä, että WHO:n pääsihteerille annettaisiin valta julistaa terveyshätätila ja sen varjolla toimenpiteet (rokotukset yms.) ohi kansallisten toimijoiden. WHO:n rahoituksesta 80 prosenttia tulee yksityisiltä rahoittajilta kuten rokotesijoittaja Bill Gates. Eli tahoilta, jotka voivat hyötyä WHO:n suosituksista. Sopimukselta tulisikin edellyttää hankintojen läpinäkyvyyttä ja korruption kontrollia.

Hätätilan julistus antaisi WHO:lle myös oikeuden määrittää informaatio oikeaksi tai vääräksi.

Kolmas esimerkki Suomen edun vastaisesta päätöksestä on hiilineutraalisuustavoite, minkä hinnaksi on arvioitu 25 miljardia vuosittain. Eli saman verran kuin kaikki vuosittaiset sotemenomme. Kestävä kehitys edellyttää riittäviä resursseja, joten talouden kurjistaminen kääntyy sinänsä hyvää tarkoitusta vastaan.

Hätätilan julistus antaisi WHO:lle myös oikeuden määrittää informaatio oikeaksi tai vääräksi.

MAAMME velkasuhde BKT:een vuonna 2023 oli jo 75,8 prosenttia (Ruotsi 29,7…) ja lisäksi suomalaisten nettovarallisuus on samaa luokkaa Itä-Euroopan maiden kanssa. Ja kuitenkin Suomi on vahvasti nettomaksajana EU:ssa. Kaiken lisäksi parlamenttiin pyrkii ehdokkaita, jotka kannattavat verotusoikeutta EU:lle.

Pitäisi huolestua siitä, että EU:ssa on tahoja, jotka ajavat unionin taloudellisen vallan kasvattamista. Suuret nettosaajat pyrkivät omien etujensa maksimointiin kasvattamalla EU:n omia varoja, joita kerätään erilaisilla veroilla ja maksuilla. Valitettavasti EU:ssa käytetään rahoja väärin ja miljardeja jaetaan sääntöjen vastaisesti. Mm. EU:n koronatukirahoja on käytetty eri tarkoitukseen kuin alun perin oli ajatus.

Kehitys kohti tulonsiirtounionia ja vallan keskittämistä on pysäytettävä. Emme hyväksy EU:n yhteisiä velkoja, uusia tukipaketteja, uusia omia varoja tai verotusoikeutta. Esimerkiksi terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen, metsiin, alueidenkäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat eivät kuulu EU:n toimivaltaan.

Emme tue Euroopan unionin kehittymistä liittovaltioksi, vaan haluamme rakentaa sitä itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä. Tarvitsemme meppejä, joilla on halu ja kyky puolustaa Suomea epäoikeudenmukaisilta päätöksiltä. Meppejä, jotka eivät ole valmiita myymään itsemääräämisoikeuttamme.

EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan säätelee myös keinot. Lähipäätösperiaatteen mukaisesti jäsenmaiden pitää saada itse päättää keinot EU:n asettamiin tavoitteisiin.

Riitta Kuismanen

puoluevaltuuston pj. (kd)

aluevaltuutettu

Pirkkala