ENSIMMÄINEN suomalainen Hornet-hävittäjä on poistettu käytöstä. HN-401 Fleet Leader -nimellä tunnettu koneyksilö saapui Pirkkalaan heinäkuussa 1996 ja poistui viimeiselle lennolle perjantaina pilottinaan Ilmavoimien komentaja, kenraali Juha-Pekka Keränen.
”Haikea päivä totta kai. Lensin tällä koneella itse ensi kertaa 28. elokuuta 1996. Oma ura jatkuu ja kestää pidempään kuin Hornet”, Keränen totesi Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa pidetyssä mediapäivässä.
Ensimmäiset Hornetit saapuivat Pirkkalaan vuonna 1995. Niiden käyttöiäksi oli laskettu 4500 tuntia. HN-401 Fleet Leaderin käyttö oli normaalia aktiivisempaa, joten sen vuoro oli siirtyä syrjään ensin.
”Arvokkaat varaosat otetaan talteen. Hallissa Patrian ammattilaiset purkavat koneen ja tarkastavat rakenteet”, Keränen kertoi.
Keränen totesi, että Suomen koneista ei ole lentotuntien täytyttyä enää Ukrainan armeijan avuksi. Niiden rakenteiden turvallisuutta on vaikea taata ja koulutus olisi työlästä. Koneiden jatkokäyttö on sitä paitsi Yhdysvaltain päätösvallassa. Ukraina on saamassa muilta mailta käyttöönsä F-16-hävittäjiä.
”Niistä on Ukrainalle oikeasti hyötyä ohjusten torjunnassa ja ilmasta maahan -iskuissa”, Keränen sanoi.
LAAJA mediaväki saapui Satakunnan lennostoon Varuskunnantietä, joka on talvella parannettu lennoston kohdalla leveäksi varakiitotieksi. Myös liittymä lennostoon on uusittu ja turvajärjestelyt ovat silmäänpistävät.
”Maantietä voidaan käyttää poikkeustilanteissa lentoonlähtöihin ja laskuihin”, Keränen totesi.
Keränen sanoi Hornetit korvaavien F-35-hävittäjien tulon etenevän aikataulussa. Ensimmäiset tulevat Suomeen kahden vuoden kuluttua. Alustava operatiivinen suorituskyky niillä saavutetaan 2028.
Kaikki 64 konetta ovat valmiina 2030, jolloin viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä. Pirkkalaan koneita tulee vuonna 2028.
Maantietukikohdat ovat oleellinen osa Suomen puolustusta poikkeusoloissa myös F-35-aikana. Konetyypillä on jo tehty ensimmäiset laskut haastaville maantiepätkille ja ne ovat onnistuneet.
”F-35 tuo merkittävän suorituskyvyn. Kaikki koneet ovat sijoitettavissa maan alle luoliin ja ne toimivat kriisiaikana hajautetusti neljän koneen tukikohdissa siten, että kone voi nousta yhdestä tukikohdasta ja laskeutua toiseen. Nykytilanteessa Ruotsin liityttyä Natoon tukikohtia tulee olemaan muuallakin kuin Suomessa”, Keränen totesi.
KERÄNEN sai vastailla mediaväen kysymyksiin, jotka koskivat muun muassa Ukrainan sotaa ja Suomen kyvykkyyksiä puolustautumiseen.
Keränen kertoi Suomen kykyjen kehittyvän paitsi F-35:n, myös laivaston uusien alusten ja monien kehitysprojektien kautta, joista droonien vastatoimet on yksi. Parasta sensorijärjestelmää matalalla lentävien risteilyohjusten ja lennokkien havaitsemiseen selvitetään.
Keränen korosti Suomen kykyä integroituun sodankäyntiin eli yhteistyöhön maa- ja ilmavoimien ja laivaston välillä.
”F-35 käyttää omia aseitaan tai hakee sensoreillaan maalit ja osoittaa ne maavoimille, mistä raketit lähtevät sekunneissa”, Keränen kuvaili.
POHJOISMAAT ovat nyt kaikki paitsi Naton jäseniä, myös etenemässä jo tänä vuonna keskinäisessä ilmavoimien yhteistyössä.
”Pohjoismailla on yhteensä 250 hävittäjää, mikä on enemmän kuin Iso-Britannialla tai Ranskalla ja vastaa Venäjän lähialueiden määrää”, Keränen totesi.
”Lähdemme siitä, että niitä kaikkia voi yhdessä käyttää nollapäivänä”, Keränen viittasi mahdolliseen ensimmäiseen kriisipäivään.
Yhteistyöhön kuuluvat muun muassa lentäjä- ja mekaanikkokoulutus, tilannekuvan ja tutkatietojen jakaminen ja ilmataistelukeskus, joka sijoitetaan Norjaan.
”Mekaanikot voivat yhteisen koulutusjärjestelmän ansiosta liikutella, tankata ja jopa aseistaa maahansa laskeutuneita toisen valtion koneita”, Keränen sanoi ja totesi yhteistyön ensimmäisten osien toimintavalmiuden olevan tavoitteena tänä vuonna.
Tällä hetkellä kolme norjalaista lento-oppilasta on Suomessa kouluttautumassa Hawk-kalustolla. Koulutus päättyy 2025.
Artikkelia päivitetty ma 29.4. klo 8.35. Korjattu hävittäjien määrää koskevaa kohtaa niin, että Pohjoismailla on enemmän hävittäjiä kuin Iso-Britannialla tai Ranskalla, ei enemmän kuin näillä yhteensä. Pohjoismaista lentäjäkoulutusta koskevaa kohtaa muutettu niin, että Suomessa on parhaillaan koulutuksessa kolme norjalaista lento-oppilasta, ei päinvastoin.
