TOIMITTAJA oli kirjoittanut yhteenvedon Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiosta, tapauksessa jossa koira oli hyökännyt lasten kimppuun Pirkkalassa vuosina 2021 ja 2022 (Pirkkalainen 10.4.).
Tämä uutinen oli hyvin järkyttävää luettavaa. Tapauksen lukeminen kosketti minua senkin takia, että olen itse kokenut koiran hyökkäyksen 12-vuotiaana lapsena.
Ensimmäinen ajatukseni oli huoli näistä lapsista ja millaista apua he ovat saaneet tuon järkyttävän tapahtuman jälkeen. Tästä Pirkkalan hyökkäyksestä on kulunut jo kaksi vuotta.
Minä silloin 12-vuotiaana lapsena ja tuskin perheenikään osasimme arvata, mitä kaikkea koiran hyökkäys voi saada aikaan fyysisten vammojen lisäksi.
Yksi päivä voi muuttaa koko lapsen elämän.
Operaation jälkeen kävin vuosia hoidattamassa leikkaushaavojen arpikudoksia. Mutta pahinta olivat ja ovat painajaiset, joihin herään satunnaisesti vieläkin, vaikka tapahtumasta on jo kymmeniä vuosia. Joka kerta joudun kokemaan saman hyökkäyksen ja unessa kuulen koiran murinan ja tunnen, kuinka se puree käsiä, jalkoja ja kasvoja ja repii vaatteita. Ja kuinka edelleen makaan maassa ja yritän suojautua koiran hampailta, kukaan ei kuule huutoani eikä kukaan tule apuun.
Silloin ajateltiin vain ensiapua, haavojen tikkausta. Mutta tuolloin ei kukaan vielä tiennyt terapiasta tai traumaattisten asioiden käsittelystä ja sen merkityksestä myöhemmälle elämälle.
TÄMÄN kaiken kokeneena toivon hartaasti, että nämä lapset ovat saaneet asiantuntevaa apua ja tukea. Vaikka arvet umpeutuvat, sisälle saattaa jäädä avohaava, joka kulkee mukana koko elämän.
Ja vielä lopuksi, häpeän suuresti koiranomistajan vastuutonta käyttäytymistä Pirkkalassa. Toivottavasti hänkin näkee tämän tarinani, ja ymmärtää millainen vastuu omistajalla on aina koiristaan. Yksi päivä voi muuttaa koko lapsen elämän. Rahallinen korvaus ei paranna sisään jäävää avohaavaa.
Kristiina
