TÄMÄNHETKISEN tiedon mukaan kesäkuisissa europarlamenttivaaleissa on mukana kymmenen pirkanmaalaista ehdokasta.
Vasemmistoliitolla on peräti kolme ehdokasta ja Suomen Keskustalla sekä Vihreällä liitolla molemmilla kaksi ehdokasta Pirkanmaalta. Sen sijaan Liike Nyt, Suomen Kristillisdemokraatit eikä Suomen ruotsalainen kansanpuolue ei ole saanut vielä yhtään pirkanmaalaista ehdokasta. Ehdokasasettelu vahvistetaan perjantaina 10. toukokuuta Helsingin vaalipiirilautakunnassa.
Europarlamentissa ei ole ollut pirkanmaalaista meppiä sitten vuoden 2014, jolloin tamperelainen Satu Hassi ei enää asettunut ehdolle. Hän oli europarlamentaarikkona kaksi kautta. Kokoomuksen Jyrki Otila oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1996–1999. Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen toimi meppinä vähän aikaa eli kaksivuotiskauden 1995–1996.
Kesäkuisissa europarlamenttivaaleissa valitaan 15 meppiä viisivuotiselle kaudelle. Parlamenttiin valitaan kaiken kaikkiaan 720 jäsentä. Ennakkoäänestys pidetään 29.5.–4.6. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.
Kansallisen Kokoomuksen listalla on lempääläinen yrittäjä Jocka Träskbäck.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on liikkeellä pirkanmaalaisittain terapeutti-Villen eli viime kansanedustajavaaleissa eduskuntaan tiensä raivanneen pirkkalalaisen Ville Merisen voimin.
Perussuomalaisten listalla on tamperelainen yrittäjä ja entinen kansanedustaja Veikko Vallin.
Suomen Keskustalla on kaksi pirkanmaalaista ehdokasta. He ovat sastamalainen toiminnanjohtaja Petri Rinne ja Keskustaopiskelijoiden tamperelainen puheenjohtaja Joonas Soikkeli.
Vihreän liiton ehdokkaina ovat tamperelainen psykologi Julia Sangervo ja tamperelainen pitkän linjan poliitikko Perttu Jussila.
Vasemmistoliitolla on kolme ehdokasta: tamperelainen Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen, tamperelainen Euroopan alueiden komitean jäsen Mikko Aaltonen ja tamperelainen opiskelija Lauri Lindén.
Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Aura Elliott vahvistaa, ettei Kristillisdemokraattien listalle ole tulossa ehdokasta Pirkanmaalta.
Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo kertoo, ettei sillä ole yhtään pirkanmaalaista ehdokasta Eu-vaalissa.
MITÄ puolueiden pirkanmaalaiset johtohenkilöt miettivät juuri näiden EU-vaalien alla?
Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Jari Andersson nostaa kärjiksi kansallisesti ja myös Pirkanmaata koskien EU:n rajaturvallisuuteen ja perustavanlaatuisiin puolustushallinnon vastuualueeseen liittyvien hankintojen ja toimintojen unionitasoiset linjaukset ja hankinnat, joissa erityisesti Pirkanmaalla on merkittävää yritystoimintaa.
– EU:n aluerahaston ja investointi-instrumenttien oikea suuntaaminen Suomeen ja Pirkanmaalle on tärkeätä. Myös maa- ja metsätalouden EU-tasoisten linjausten osalta Suomen edun ajaminen on keskiössä. Suomi on kuitenkin EU:n metsäisin maa ja maatalouden omavaraisuus on huoltovarmuudenkin suhteen erittäin tärkeätä, Andersson sanoo.
Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandellin mukaan Pirkanmaalla tärkeitä kysymyksiä EU-vaalien suhteen ovat liikenne-, ympäristö-, työllisyys-, koulutus- ja turvallisuusasiat.
Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin vaalipäällikkö Maria Nikupaavo muistuttaa, että EU:ssa tehtävät päätökset koskettavat koko Suomea.
– Meille tärkeitä asioita ovat sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, realistinen ja tehokas ilmastopolitiikka, rajavalvonta sekä jäsenmaiden suvereniteetin lisääminen EU:n sisällä.
Pirkanmaan Keskustan toiminnanjohtaja Janne Riitakorpi nostaa esille metsäpolitiikan sekä EU:n sääntelyn.
– Euroopan unioni ei saa puuttua metsien käytön sääntelyyn nykyisellä tavalla, ja Suomen tulee olla ennakoiden aktiivinen asiaan vaikuttamisessa. EU:n lainsäädäntöä laatiessa tulee huomioida jäsenvaltioiden erityispiirteet. EU:n on oltava iso isoissa asioissa, kuten talous ja turvallisuus, mutta pieni pienissä asioissa ja jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa.
Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja Amu Urhonen teroittaa, että vihreä siirtymä on erittäin tärkeä asia koko Euroopalle, myös Pirkanmaalle.
– Korkeakouluissamme ja yrityksissämme on merkittävää osaamista, jota tukemalla voimme tuottaa merkittäviä innovaatioita. EU on tärkeä taho pirkanmaalaisten innovaatioiden ja pirkanmaalaisten toimijoiden verkostoitumisen tukemisessa.
– Pirkanmaa on kasvava maakunta, ja EU voi tukea meitä siinä, että kasvu onnistuu kestävästi.
Urhosen mielestä Pirkanmaan kannalta EU:n tuki liikenneyhteyksille on olennainen asia, onhan sijaintimme Suomen liikenteessä erittäin olennainen.
Vaikka Pirkanmaa on lähes 540 000 asukkaallaan maamme suurimpia maakuntia, pirkanmaalainen meppi on ollut harvinaisuus. Nykyisessä europarlamentissa ei ole pirkanmaalaista jäsentä. Entä seuraavassa?
Jari Anderssonin mukaan oma meppi on mille tahansa alueelle erittäin tärkeä.
– Suora yhteys parlamenttiin on kaiken vaikuttamisen kannalta hyvin merkityksellistä. Myös sillä on erittäin suuri merkitys, jos meppi on pystyvä verkottumaan ja viemään Suomen ja alueen kannalta merkittäviä asioita yhdessä oman ryhmänsä kanssa eteenpäin.
Harri Sandell kiteyttää, että pirkanmaalainen europarlamentaarikko olisi alueellisen edunvalvonnan kannalta tärkeä.
– Pirkanmaan alueellinen näkökulma sekä sen taloutta edistävät hankkeet nousisivat aikaisempaa vahvemmin esille myös EU-tason päätöksenteossa, Janne Riitakorpi teroittaa.
Maria Nikupaavon mukaan paikallisuus on tärkeää, mutta hänen mielestään vielä tärkeämpää on ohjata EU:ta perussuomalaiseen, tolkullisempaan suuntaan, kohti jäsenvaltioiden suvereniteetin korostamista.
– Pirkanmaa edustaa noin kymmenesosaa Suomen väkiluvusta, joten on tärkeää, että paikallinen ääni kuuluu myös Brysselissä. Paikallinen meppi ymmärtää parhaiten Pirkanmaan olosuhteet, ja perussuomalainen meppi ajaa parhaiten suomalaisten asioita. On tärkeää, että saamme äänemme kuuluviin ja hyödymme EU:n erilaisista tukipaketeista mahdollisimman kattavasti.
Amu Urhonen näkee, että on monella tavalla tärkeää, että meillä olisi meppi.
– Huomasin sen tamperelaisen Satu Hassin ollessa meppinä. Oli hyvä, että hän oli kartalla Pirkanmaan asioista, ja tieto kulki molempiin suuntiin.
Moni asiantuntija on ennättänyt korostamaan tämänkertaisten EU-vaalien merkitystä. Samalla toivotaan, että kansalaiset aktivoituisivat käyttämään äänioikeuttaan. Millaisia kampanjoita on tulossa?
Jari Andersson huomauttaa kokemukseen pohjaten, että vaalikiinnostus herää EU-vaalien osalta myöhään.
– Pari viimeistä viikkoa ennen ennakkovaalipäivää on ajankohta, jolloin kiinnostus vaaleja kohtaan kasvaa. Arvelen, että EU-vaalien äänestysaktiivisuus noussee edellisistä EU-vaaleista jonkin verran. Tilanne Euroopassa vaikuttaa osaltaan kiinnostuksen nousuun.
Harri Sandell odottelee aktiivista ja näkyvää kampanjaa toukokuun alusta alkaen.
– EU-vaaleille on tyypillistä varsin lyhyt aktiivinen kampanja-aika, erityisesti viimeinen kuukausi ennen vaaleja. Presidentinvaalit on juuri käyty. Eivätkä ihmiset vielä paljon puhu EU-vaaleista, mutta tämä varmasti muuttuu pian, Janne Riitakorpi uskoo.
Maria Nikupaavo odottaa, että kampanjointi alkaa kiihtyä, kun kesäkuun vaalipäivä lähestyy.
– Panokset ovat merkittävät, ja vaakakupissa on koko Euroopan suuntaviivojen luominen tuleville vuosille. Omat ehdokkaamme kiertävät jo ympäri Suomea, ja tahti vain kiihtyy vaalipäivän lähestyessä. Perussuomalaisten listoilla on paljon erilaisia ehdokkaita, tämä varmasti näkyy kampanjoinnissakin. Jokainen luo omannäköisensä kampanjan, mutta ytimessä on kuitenkin Suomen ja suomalaisten puolustaminen.
Amu Urhonen huomauttaa, että EU-vaalikampanjoiden aktiivinen vaihe useimmiten ajoittuu aika lähelle vaaleja.
– Taustalla on kuitenkin tehty jo paljon. Sen tiedämme julkisuudestakin, että puolueet ovat asettaneet erittäin kovatasoisia ehdokkaita. Tämä ennakoi varmasti tiukkaa ja laadukasta vaalikampanjointia.
