Puskiaisten oikaisun viittä vaille valmiita suunnitelmia esiteltiin yleisölle – ”Pitäisi pistää jäitä hattuun”

Lempäälässä pidetyssä esittelytilaisuudessa oli ennätysmäärä kuulijoita. Väkeä oli saapunut ainakin Pirkkalasta, Lempäälästä ja Tampereelta.

Lempääläläisten Outi Peltolan ja Pekka Siitosen kotitalo sijaitsee lähellä Sääksjärveen suunniteltua moottoritien liittymää. Tamperelaisen Pentti Mettisen mielestä uuden tien rakentaminen on ristiriidassa yksityisautoilun vähentämisen kanssa.

TUPA oli täynnä keskiviikkona, kun Lempäälän Sääksjärven koululla esiteltiin viittä vaille valmista yleissuunnitelmaluonnosta valtatie 3:n parannuksista ja uusien tieosuuksien rakentamisesta.

Yleisöä kiinnostivat varsinkin uuden moottoritien oikaisun, niin sanotun Puskiaisten oikaisun vaikutukset Lempäälän ja Pirkkalan väliseen metsäalueeseen sekä meluntorjunta eri alueilla. Väkeä oli paikalla ainakin Pirkkalasta, Lempäälästä ja Tampereelta.

Sitowisen vanhempi asiantuntija Kirsikka Mattila arvioi tilaisuuden olleen kävijämäärältään suurin hankkeen tähänastisista esittelytilaisuuksista: hänen laskujensa mukaan kuulolla oli noin 120 ihmistä. Sitowise ja Ramboll toimivat tiehankkeen suunnittelukonsultteina.

”Joulun alla järjestetyssä tilaisuudessa paikalla oli noin 60 ihmistä”, Mattila kertoi.

Sittemmin yleissuunnitelmaluonnoksessa olivat hieman tarkentuneet esimerkiksi meluntorjuntaratkaisut, viheryhteydet ja tielinjauksen yksityiskohdat. Näitä esiteltiin yleisölle sanoin ja karttakuvin.

Sääksjärven koulun ruokala oli täynnä väkeä keskiviikkona illansuussa.
Lempääläläiset Pirkko ja Seppo Harsia olivat tulleet tilaisuuteen ”henkiseksi tueksi”. ”On mielenkiintoista, miten asioita arvotetaan. On hirveän helppo laskea hintoja ajokilometreille, mutta mitä maksaa vaikkapa yksi pirunpelto? Tai mitä maksavat ajokilometrit ja aikasäästö verrattuna siihen, että me mummelit lähdemme marjaan?” Pirkko Harsia sanoi.

PENTTI METTINEN oli saapunut paikalle Tampereelta ja Esa Salminen lähistöltä Lempäälästä.

”Vastustan Puskiaisten oikaisua. Piti tulla vähän selvittämään, missä nyt mennään”, Mettinen kertoi.

”Kuvittelisin, että uusi tie osoittautuu myöhemmin täysin virheelliseksi suunnaksi. Yksityisautoilua ja kulutusta pitäisi vähentää. Pitäisi pistää jäitä hattuun ja odottaa, miten pärjätään nykyisillä teillä”, hän jatkoi.

Pitkään Lempäälässä asunut Salminen toivoo, ettei hänen lähimetsäänsä halkaistaisi Puskiaisten oikaisulla.

”Lasken osittain leikkiä kun sanon, että toivottavasti kaikesta säästävä oikeistohallitus leikkaa rahat tältä hankkeelta pois”, Salminen sanoi.

PAIKALLA oli myös hankkeen ymmärtäjiä. Pirkkalalaiset Seppo ja Anna-Maria Leuku kertoivat kannattavansa uuden tien rakentamista. Keskiviikon tilaisuudesta he toivoivat saavansa tietoa siitä, minne tie tarkalleen sijoittuu.

”Tällaisten hankkeiden jarruttaminen jarruttaa alueen kehitystä. Tampere on suurin kasvukeskus tällä hetkellä”, Seppo Leuku sanoi.

”Ja Pirkkalakin kehittyy koko ajan”, Anna-Maria Leuku lisäsi.

Leukut totesivat, että Tampereen rantatunnelia ja ratikkaakin vastustettiin aikoinaan kovasti, mutta niiden valmistuttua niihin on oltu tyytyväisiä.

TIEHANKKEEN yleissuunnitelmaluonnoksen on määrä valmistua pian. Luonnos tulee nähtäville kesäkuussa, ja Pirkkalan ja Lempäälän kunta antavat siitä lausuntonsa todennäköisesti syksyllä. Tämän jälkeen suunnitelmat lähtevät liikenne- ja viestintävirasto Traficomin hyväksyttäväksi.

Jos Traficom näyttää vihreää valoa, voidaan hanketta lähteä suunnittelemaan entistä tarkemmin. Jatkosuunnitteluun tarvitaan vielä erillinen rahoitus.

Pirkkalalainen metsänhoitaja Petri Keto-Tokoi piti tiehankkeen ympäristöselvityksiä liian suppeina. ”Ilman muuta pitäisi mieluummin parantaa nykyisiä teitä ja rakentaa niiden varteen eikä lähteä tuhoamaan metsää. Pirkkalalaisilla ei paljoa muita laajoja metsäalueita ole. Jos alueelle kantautuu moottoritien melu, ei sellainen houkuttele virkistäytymään”, hän kuvaili Pirkkalaiselle. Kuva: Seppo Kummala
Tiehankkeen suunnitelmia esittelivät ja yleisökysymyksiin vastasivat muun muassa ely-keskuksen yksikönpäällikkö Tero Haarajärvi (vas.), pääsuunnittelija Sari Kirvesniemi Rambollilta ja biologi Jaakko Kullberg Sitowisesta.