Pirkkalan seurakunnalla oli voitollinen talousvuosi, mistä on apua tulevassa isossa investoinnissa – osallistujamäärät elpyivät, paitsi jumalanpalveluksissa

Seurakuntalaisten määrä pysyy lähes ennallaan kunnan asukasmäärän kasvun ansiosta - yhä harvempi kuuluu kuitenkin kirkkoon.

PIRKKALAN seurakunta aikoo käyttää viime vuodelta saatua talouden ylijäämää muun muassa kuvassa oikealla näkyvän pappilan päärakennuksen investointiin. Talo puretaan ja tilalle nousee uusi toimintarakennus. Kuva: Sebastian Stenvall

PIRKKALAN seurakunnan alijäämäiseksi arvioitu talousvuosi keikahti voitolle arvioitua suurempien verotulojen ansiosta.

Seurakunta on tekemässä viime vuodelta 320 063 euron ylijäämän. Alustava tulos ilman poistojen kirjausta on 267 358 euroa.

Kirkkoneuvosto esittää lukujen mukaista tilinpäätöstä ja toimintakertomusta hyväksyttäväksi kirkkovaltuustolle.

Tulos on yli 720 000 euroa parempi kuin talousarviossa ennustettiin, sillä seurakunta oli budjetoinut tekevänsä viime vuonna noin 400 000 euroa tappiollisen tuloksen.

Ennakoitua paremman talousvuoden syynä olivat valtaosin kasvaneet verotulot, joita saatiin noin 678 000 ennakoitua enemmän.

”Keskeisin verotuloja kasvattava tekijä on ollut palkkojen nousu. Soteuudistuksen myötä tullut verouudistus näkyi myös seurakunnan verotuloissa positiivisesti”, kertoo seurakunnan talousjohtaja Pekka Elomaa.

”Toisaalta palkkakustannusten nousun ja yleisen inflaation vuoksi myös kulut ovat kasvaneet selvästi. Toimintakuluihin tuli yli 300 000 euron kasvu edelliseen vuoteen.”, Elomaa lisää.

Kirkollisverotulo kokonaissumma nousi 4,8 miljoonaan euroon, mikä on uusi ennätys. Euroissa mitattuna verotulot kasvoivat edellisvuodesta 593 126 eurolla ja prosenteissa 14 prosenttia.

SEURAKUNTALAISTEN määrä on pysynyt melko ennallaan ja veroprosentti samana eli 1,4:ssä. Seurakunnan jäsenmäärä oli viime vuonna 14 053 ja edellisvuonna 14 090.

”Seurakuntaan kuuluvien suhteellinen osuus pienenee, mutta kunnan asukasluku kasvaa”, Elomaa sanoo.

Pirkkalalaisista kuului seurakuntaan viime vuonna 67,7 prosenttia. Edellisvuonna osuus oli 69,3 prosenttia ja tätä ennen yli 70. Suhteellinen osuus on kuitenkin selkeästi korkeampi kuin esimerkiksi Tampereella.

Seurakunnan verotuloissa on tapahtunut vuosina 2022 ja 2023 runsas kasvu, mutta kymmenen vuoden aikajänteellä kasvu on ollut maltillista eli keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa.

”Meillä on ollut useita alijäämäisiä vuosia viime aikoina. Ylijäämä on nyt tarpeen, jotta voimme kattaa sillä tulevia investointeja”, Elomaa sanoo.

Seurakunta teki vuosina 2019-2021 alijäämää yhteensä yli 500 000 euroa. Vuonna 2022 talous oli hitusen plussalla.

Tulevista investoinneista suurin on Pappilan päärakennuksen eli toimintarakennuksen uusiminen, joka on arviolta 1,2-1,7 miljoonan euron hanke ja toteutetaan vuosina 2025-26.

TALOUSSELOSTEISSA todetaan, että budjetoitu 54 000 euron Metso-suojelukorvaus jäi saamatta. Mistä on kyse?

”Omistamme Pyhäjärvellä Isosaaren ja Lehtisaaren, joista tehtiin METSO-suojelusopimus ELY:n kanssa vuonna 2017. Suojelusopimuksen täytäntöönpano ja suojelukorvaus on jäänyt toistuvasti toteutumatta koska sopimus edellyttää saarilla olevien rakennusten purkamista,” Elomaa taustoittaa.

”Vuokrasopimusehdoissa oli selkeästi sovittu vuokra-ajan päättyessä rakennusten poistamisesta saarista, mutta tästä jouduttiin käymään oikeutta maakuntamuseon kiinnostuessa suojelemaan rakennuksia. Hallinto-oikeuden päätös viime vuonna puolsi rakennusten purkua ja ELY:n päätöstä, mutta asia on käytännössä vielä kesken”, Elomaa toteaa.

SEURAKUNNAN saama valtionrahoitus oli viime vuonna 409 648 euroa.

”Valtionrahoituksella rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä; hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa”, Elomaa kertoo.

TOIMINNAN osalta seurakunta toteaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen esittelytekstissä, että seurakuntalaisia kokoavan toiminnan osallistujamäärät ovat toipuneet ilahduttavasti koronavuosista – poikkeuksena ehkä jumalanpalvelusten osallistujamäärät.

Vuotta varjostivat sodat niin Ukrainassa kuin Gazassa. Nämä heijastuivat myös seurakunnan toimintaan haastaessaan työntekijöitä ja vapaaehtoisia vastuunkantajia miettimään, kuinka kristillinen uskon ytimestä nouseva toivo sanoitetaan, toimintakertomuksen esittelyssä todetaan.

Seurakunnan tilinpäätös 2023

Toimintatuotot 346.087,48
Toimintakulut -4.432.396,28
Verotulot + valtionrah. 5.207.435,12
Vuosikate 715.243,04
Poistot -447.885,47
Tilikauden tulos 267.357,57
Tilikauden ali/yli-jäämä 320.062,55
Investointimenot -258.667,52
Rahavarojen muutos 483.556,01
Taseen loppusumma 12.521.478,34

Ylipäätään seurakunnan toiminta on vilkastunut ja monipuolistunut vuosi vuodelta.

”Meille on muun muassa tullut uusia tiloja, joita käyttävät muutkin tahot kuin seurakunta itse. Tilat ovat täydessä käytössä”, Elomaa sanoo.

Viime vuosien suosittuihin lisäyksiin seurakunnan tarjonnassa kuuluvat muun muassa pappilan retkeilypaikat laavuineen ja lintutorneineen.

Juttua päivitetty to 11.2. Korjattu oikea summa seurakunnan saamaan valtionrahoitukseen.