MITÄ tehdä, kun rakkaan lähiympäristön muutos vetää mielen matalaksi? Pystyykö ihminen vaikuttamaan yksin vaikkapa lähimetsän suojeluun? Nuijitaanko päätökset ennalta valmiiksi julkisuudelta piilossa?
Näitä kysymyksiä pirkkalalainen Johanna Raivio on joutunut viime aikoina pohtimaan, kun hän on yhdessä Pirkkalan ympäristöyhdistyksen ja Lempi-metsän puolesta -kansanliikkeen kanssa puolustanut paikallista lähiluontoa. Pirkkalassa tunteita herättää Kurikkakallion kaavan toimeenpano, josta Pirkkalan ympäristöyhdistys on tehnyt rikosilmoituksen poliisille. Alueella hakattiin metsää yritysalueen laajennusta varten.
JOHANNA Raivio on ollut aina kiinnostunut luonnosta. Nuorempana hän oli aktiivinen ympäristökysymyksissä, mutta myöhemmin vaikuttaminen jäi muiden kiireiden takia taka-alalle.
Pirkkalassa syntynyt Raivio muutti takaisin lapsuusmaisemiinsa noin kymmenen vuotta sitten. Kun paluumuuttaja neljä vuotta sitten luki Linnakallion kaava-alueen laajentamisesta, hän koki järkytyksen. Lapsuudesta tutut ja tärkeät metsät olivat vaarassa.
”Ajattelin, että on pakko yrittää vaikuttaa jotakin kautta”, Raivio muistelee. ”Olin löytänyt nyt hakkuulla katkaistun luontopolun ja Kurikkakallion, joka oli minulle uusi mahtava maisema. Tunne oli, että miten tämä voi olla todellista?”
JOHANNA Raivion mukaan asioihin vaikuttaminen politiikan ulkopuolelta vaatii aikaa ja paneutumista. Yksin on vaikea saada aikaan muutosta, eikä se ole porukassakaan helppoa. Linnakallion kaava-asiaan hän on yrittänyt vaikuttaa yhdessä Pirkkalan ympäristöyhdistyksen kanssa.
”Paikkakunnalla pitkään toimineella yhdistyksellä voi olla mahdollisuuksia vaikuttaa, mutta se vaatii ihan hirveästi paneutumista. Sanoisin, että tavallinen kuntalainen ei käytännössä jaksa seurata asioita niin tarkkaan ja niin pitkäaikaisesti”, Raivio uskoo.
Koko kaavoituskulttuuri pitäisi päivittää nykyaikaan
Pirkkalan ympäristöyhdistys valitti Kurikkakallion teollisuusalueen kaavoituksesta hallinto-oikeuteen. Valitus hylättiin, eikä korkeimmasta hallinto-oikeudesta tullut valituslupaa. Raivio ei ollut mukana valitusprosessissa, mutta hän kertoo päätösten aiheuttaneen toivottomuuden tunteita. Ihmiset väsyivät vaikuttamisyrityksiin.
KUN Pirkkalainen uutisoi alkutalvesta Kurikkakallion hakkuiden alkamisesta, monet Raivio mukaan lukien heräsivät taas tilanteeseen.
”Tiedän, että monet havahtuivat vasta sitten, kun he tajusivat viikoittain käyttämänsä polun katkeavan”, Raivio kertoo viitaten osittain Iso Naistenjärven luontopolun päälle rakentuvaan teollisuusalueeseen.
”Harva meistä jaksaa pitkäjänteisesti seurata kaavaprosesseja, eikä siihen ole välttämättä edes aikaa tai mahdollisuutta. Se tapahtuu ihmisillä niin, että kun asia tulee omaan arkeen, siihen reagoidaan.”
MYÖS Pirkkalassa kuntalaisille on tarjolla perinteisen politiikan lisäksi uudenlaisen osallistavan vaikuttamisen keinoja. Raivion mielestä niillä on kuitenkin hankala saada aikaan muutoksia kaava-asioiden kaltaisiin kysymyksiin.
”Kaavoja valmistellaan monessa eri vaiheessa, ja ensimmäinen vaihe tapahtuu täysin pimennossa. Kun kaava tuodaan julkisuuteen, se on kutakuinkin valmis ja vain pientä hienosäätöä voi saada enää läpi”, Raivio kritisoi.
Raivion mukaan kaavoitushankkeiden karttakuvat saattavat olla epäselviä, ja niiden teksti voi olla monimutkaista virkamieskieltä. Asioista päättävät tahot eivät hänen mielestään aina tunne käsiteltävänä olevan asian yksityiskohtia riittävän hyvin. Esimerkiksi hän nostaa Lempi-metsän, jota on Raivion mukaan kutsuttu ”meluisaksi pusikoksi”.
”Todellisuudessa siellä on vieläkin erämaista tunnelmaa, upeita pieniä metsäjärviä, arvokkaita suoalueita ja monimuotoista luontoa. Ehkä meidän pitäisi järjestää päättäjille retki ja näyttää ne hienot alueet heille.”
KUNTALAISALOITTEEN kaltaiset vaikuttamisväylät sopivat kaavahankkeisiin vaikuttamiseen Raivion mielestä huonosti. Niillä voidaan saada hänen mukaansa aikaan selkeärajaisia asioita. Sellaisia voivat olla esimerkiksi Kurikanmäen laella olevat ulkoilukuntoilulaitteet.
Tästä huolimatta myös Linnakallion kaavan keskeyttämisestä tehtiin kuntalaisaloite. Raivion mukaan sillä haluttiin osoittaa, että asia on tärkeä ja siihen toivotaan muutosta.
Myös kansalaisfoorumien ja työpajojen kaltaiset vaikuttamiskeinot ovat Raivion mukaan tehottomia. Sellaisia on järjestetty esimerkiksi Puskiaisten kiisteltyyn moottoritieoikaisuun liittyen.
”Mielestäni ihmisille annetaan niillä sellainen tunne, että he voivat vaikuttaa. Todellisuudessa niillä ei vaikuta.”
ENTÄ onko Raiviolla käynyt milloinkaan mielessä muuttaminen pois Pirkkalasta? Vastaus on kyllä, vaikka ajatuksiin ovat vaikuttaneet myös muut syyt.
”Mutta kyllä tällaiset päätökset tekevät muuttamiskynnyksen paljon matalammaksi”, hän miettii.
Raivion mielestä koko kaavoituskulttuuri pitäisi päivittää nykyaikaan. Hänen mukaansa esimerkiksi maakuntakaavaa pitäisi voida muuttaa, koska luontokato ja ilmaston lämpeneminen ovat kiihtyneet räjähdysmäisesti. Ongelma on Raivion mukaan Pirkkalaa laajempi, mutta luonto on hänen mukaansa elinvoiman edellytys myös Pirkkalassa.
”Olemme lähellä Tamperetta. Täällä on hienot järven rannat ja toistaiseksi vielä hienot metsät. Se on se, mikä tänne vetää”, Raivio ajattelee.
”Jotenkin olisi löydettävä sellainen kompromissi, että se luontokin säilyisi.”
