KAUPPAKESKUS Ratinan kattoravintolan saunapalo viime vuonna. Pirkanmaata viime vuosina piinanneet tuhopoltot. Pitserian räjähdysmäinen tuhopoltto Hämeenkadulla vuonna 2010.
Sinne, missä Tampereen seudulla roihuaa, ryntää todennäköisesti sammuttajia myös Pirkkalasta.
Pirkkalan vapaapalokunta (VPK) on vapaaehtoisista koostuva sopimuspalokunta, joka avustaa Pirkanmaan pelastuslaitosta erilaisissa tulipalo- ja pelastustehtävissä Pirkkalan lähikunnissa.
”Viimeisin vähän erilainen rakennuspalo oli Nokian paperitehtaalla syttynyt palo. Siellä oli vahvat savut, ja osallistuimme siellä savusukelluksiin”, kertoo Pirkkalan VPK:n päällikkö Pasi Koppelojärvi.
Koppelojärvi istuu VPK:n Kurikassa sijaitsevan paloaseman taukohuoneessa. Sohvista ja kahvinkeittimestä huolimatta rentoutumaan ei täysin pääse. Siitä pitää huolen aseman kattava kaiutinjärjestelmä, josta kuuluu hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen yksiköiden radiokommunikaatio.
VIIME vuosi oli Pirkkalan VPK:lle poikkeuksellisen vilkas: vuoden aikana sille tuli 205 hälytystä. Edellisvuosina määrä on ollut noin 170.
Pirkkalan VPK:n lähtövalmiusaika on viisi minuuttia. Siinä ajassa palokuntalaisten on ehdittävä kotoaan paloasemalle, puettava varusteet päälle ja lähdettävä matkaan. Jäsenillä ei ole päivystysvuoroja, vaan hälytyksen tullessa matkaan lähtevät ne, jotka pystyvät ja ehtivät.
”Meillä on mukana henkilöitä, jotka ovat vuorotöissä tai joilla on joustava työaika ja jotka voivat olla keskellä päivää keikalla pari tuntia ja tehdä työt myöhemmin. Päivälähtöjä meille tulee reilu yksi viikossa”, Koppelojärvi kertoo.
Pirkkalan erityispiirteisiin kuuluvat lentokenttä, kehätie, Pyhäjärven vilkas vesiliikenne ja teollisuusalueet. Niissä tulipalot voivat saada aikaan isojakin vahinkoja, ja niissä Pirkkalan VPK on ensimmäisten joukossa paikalla.
VAIKKA sopimuspalokunnat eivät ole pelastuslaitoksen alaisia, vaikuttavat Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja koko hyvinvointialueen päätökset myös niihin. Pelastuspäällikkö Kari Alanko kertoo, että pelastuslaitos ratifioi vuodenvaihteessa uudet sopimukset sopimuspalokuntien kanssa. Yhteistyö niiden kanssa siis jatkuu myös Pirhan aikakaudella.
Toisaalta hyvinvointialueen yt-neuvottelut toivat säästötavoitteita myös pelastuslaitokselle. Alangon mukaan pelastuslaitoksella arvioidaan jatkossa entistä tarkemmin, kuinka monta pelastuslaitoksen yksikköä palopaikalle lähetetään. Aiemmin käytäntönä on ollut lähettää yksiköitä paikalle hyvin etupainotteisesti ja tarvittaessa peruuttaa niitä jälkikäteen.
Alangon mukaan vielä ei tiedetä, vaikuttaako tarkempi arviointi palopaikoille hälytettävien sopimuspalokunnan yksiköiden määrään.
ALANKO korostaa, että sopimuspalokuntien tulevaisuus halutaan turvata.
”Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimea. Pirkanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, tukeudutaan hyvin pitkälti niiden toimintaan. Niitä ei ole missään nimessä tarkoitus ajaa alas tai hävittää.”
Konkreettinen esimerkki tästä on viime vuonna Pirkkalaan perustettu toinen, kaivureihin erikoistunut sopimuspalokunta. Moottoritien varressa majaa pitävä palokunta tarjoaa apua esimerkiksi palopaikkojen raivaukseen.
”Palokunta koostuu muiden sopimuspalokuntien ihmisistä, jotka osaavat ajaa kaivinkonetta. Sopimuspalokuntien jäsenet ovat monipuolista joukkoa, taitoja löytyy joka alalle”, Alanko sanoo.
MERKITYKSELLISYYDEN tunne on asia, joka houkuttelee ihmisiä sopimuspalokuntien pariin.
”Eräs IT-alalla työskentelevä tyyppi liittyi porukkaan ja totesi, että kiva kokea tekevänsä jotakin merkityksellistä”, hymyilee itsekin IT-alalla työskentelevä Pasi Koppelojärvi.
Pirkkalan VPK:ssa on eletty hyviä vuosia jäsenmäärän suhteen. Tällä hetkellä aikuisia sopimuspalokuntalaisia on 28. Heistä yksi on nainen ja muut miehiä. Keski-ikä on noin 30, ja ikähaitari ulottuu noin 20-vuotiaista viisikymppisiin.
Sen sijaan VPK:n nuoriso-osastoon mahtuisi lisää osallistujia. Yli 10-vuotiaat lapset ja nuoret pääsevät nuoriso-osastossa oppimaan paloturvallisuuteen ja palojen sammuttamiseen liittyviä taitoja. Sammutuskeikoille pääsee vasta täysi-ikäisenä.
”Ei ole montaa muuta täysin maksutonta harrastusta, jossa välineetkin tulevat talon puolesta”, Koppelojärvi vinkkaa.
VIIME vuosina VPK-toiminnasta on tullut yhä säännellympää. Kun Koppelojärvi liittyi palokuntaan 16-vuotiaana, pelkällä innokkuudella pääsi pitkälle. Nyt jäsenille järjestetään työterveystarkastuksia sekä kunto- ja muita testejä erityisesti vaaralliseksi luokiteltujen töiden kelpoisuuden varmistamiseksi. Kunto- ja toimintakykyvaatimukset ovat samat kuin pelastuslaitoksen palomiehille.
”Tulipalot ovat edelleen tulipaloja ja rautakanki on yhä rautakanki, mutta hallinnollinen puoli ja työturvallisuuden huomioiminen ovat merkittävästi lisääntyneet. Olemme menneet siihen suuntaan, että toimimme kuin työnantaja”, Koppelojärvi kuvailee.
