PIRKKALAN kirkkovaltuusto valitsi Pirkkalan kirkkoherraksi äänestyksen tuloksena äänin 14–13 Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen. Toiselle sijalle jäi Pitäjämäen seurakuntapastori Asko Nuorkivi, joka tosin oli lehtitietojen mukaan jo ehditty valita muualle kirkkoherraksi.
Vaalista ja sen taustoista jäi tavalliselle seurakuntalaiselle hämmentävä tunne. Nuorkiveä olivat ajamassa virkaan Lähteen Markku Kuusjärvi ja Partiolaisten Marja-Leena Seilo taustajoukkoineen. Mukaan oli onnistuttu värväämään muitakin, ehkä kovan aivopesun, junttauksen ja salaiseksi luvatun äänestyksen tuella.
Kirkkovaltuutetut eivät kuitenkaan edusta vain itseään, vaan meitä seurakuntalaisia, joiden äänin he ovat mandaattinsa saaneet. Mielestäni jokaisen kirkkovaltuutetun tulisi näin tärkeässä valinnassa ajatella ensisijaisesti seurakunnan yhteistä etua ja Pirkkalan seurakunnan hyvän yhteishengen säilyttämistä Nyt ei oltu valitsemassa kirkkoherraa Lähteen tai Partiolaisten joukoille, vaan seurakunnalle, jossa on tuhansia jäseniä. Kirkkoherra on myös esimies seurakunnan 50:lle työntekijälle.
Pirkkalan seurakunnan hyvä yhteishenki on tuonut paljon hyvää: monipuolisen vapaaehtoistoiminnan, pienryhmien toiminnan, messussa arvostan esimerkiksi maallikoiden osuutta ehtoollisavustajina ja messukumppanikäytännön, jonka kautta muun muassa kirkon eri herätysliikkeet ja muut tahot ovat olleet mukana järjestämässä messuja. Tätä yhteishenkeä ei kannattaisi klikkiajattelulla horjuttaa.
Herää kysymys, mitä salataan ja mitä erityisiä etuja Nuorkivellä oli, jotta piti ryhtyä näin hajottavaan prosessiin.
MINULLA ei ole mitään omia intressejä kummankaan hakijan osalta puoleen tai vastaan. Valinta on kuitenkin käynyt läpi monet prosessit. Hakijoiden soveltuvuutta ovat pohtineet sekä tuomiokapituli, ulkopuoliset esimiestaitojen arvioijat, seurakunnan oma valintaryhmä sekä kirkkoneuvosto, jotka kaikki ovat asettaneet Tuomo Törmäsen ykköstilalle. Herää kysymys, mitä salataan ja mitä erityisiä etuja Nuorkivellä oli, jotta piti ryhtyä näin hajottavaan prosessiin. On helppo rikkoa asioita, mutta vaikea korjata. Vähintäänkin jää säröjä.
Nuorkiven valinta olisi todennäköisesti johtanut valituksiin, olisi mennyt kuukausia, ennen kuin meillä olisi vakituinen kirkkoherra. Tuli mieleen Tuomo Törmäsen viime syksynä pitämät kolme mielenkiintoista iltahartautta. Niistä viimeisen aiheena oli ” Ennen kaikki oli paremmin”. Siinä hän kertoi 1900-luvun alussa erimielisyyksistä Taivalkosken kirkkoherran ja seurakunnan välillä. Kirkkoherra valitti piispalle seurakunnastaan, kun edellisen vuoden aikana 30 kertaa messu oli jouduttu jättämään pitämättä, kun ketään ei tullut kirkkoon.
Olisi voitu pian tarvita täälläkin piispaa sovittelemaan seurakunnan sisäisiä erimielisyyksiä.
Pirkko Urvanta
seurakuntalainen
Pirkkala
