ERÄS tuttu julkaisi Facebook-päivityksen juhlistaakseen ensimmäistä päiväänsä pörssisähkön ostajana. Huonoksi onneksi päivä sattui olemaan viime perjantai, jolloin sähkö maksoi maltaita.
Helsingin Sanomissa todettiin, että huonoimmalla hetkellä pakastepitsan laitto uunissa maksoi perjantaina 2-3 euroa.
Katsoin, että kolmen kuukauden sähkölaskumme (ei pörssisähköä) kerrostaloasunnossa oli viimeksi 110 euroa. Se tekee kuukaudessa itse sähkön hinnassa noin 20 euroa, jos puolet laskusta on siirtomaksua.
Toinenkin tuttu mietiskeli, kuinka saisi laskunsa nykyistä pienemmäksi. Pitäisikö sähkö kilpailuttaa? Tuon yksin asuvan henkilön sähkölasku oli vielä omaani halvempi, ehkä satasen kolmessa kuussa.
Koetin suitsia kilpailutusintoa sanomalla, että maksat kuluttamastasi sähköstä ehkä 15 euroa kuussa eli 50 senttiä päivässä. Haluatko nähdä ison vaivan, jotta säästäisit vaikkapa kymmenen prosenttia eli viisi senttiä päivässä?
Kuuroille korville taisivat laskelmani kaikua. Tuttavan ilme kuvasti suunnatonta tuskaa, kun hän kamppaili itse synnytetyn hintaongelmansa kourissa.
KOVIN usein pörssisähkö näyttää olevan jonkunmoinen stressin aihe, tai ainakin aikasyöppö.
Sen hinnan seuraamiseen käytetään hurjasti aikaa. Lukemia vahdataan kännykästä monta kertaa illassa joko iloiten halvasta sähköstä tai peläten suuria menetyksiä.
Itse maksan mielelläni kahdeksan ylimääräistä senttiä hintana mielenrauhasta, kun säästöt eivät kuitenkaan olisi kovin suuria.
Media, tuo hyväkäs, on sekin nykyisin tupaten täynnä uutisia ja kolumneja siitä, paljonko sähkö juuri nyt maksaa ja ruokkii ilmiötä omalta suunnaltaan.
VOIHAN asian nähdä positiivisesti siten, että sähkön hinnan seuraaminen tuo jännitystä ja sisältöä elämään.
Oma lukunsa ovat huippusähkön mukanaan tuomat ilmiöt, kuten sähköauton sisällä yöpyminen ja makuupussissa yöpyminen. Ei tule elämä ainakaan pitkäveteiseksi.
Pörsseissä hinnat heiluvat. Joskus voitat, joskus häviät. Ahneus ja pelko ovat osakepörssin kaksi määräävää tunnetta ja sama taitaa olla pörssisähkön ostamisessa, mutta toisin päin.
Kun hinta nousee, pelätään ja vaihdetaan sopimus. Kun se laskee, ahneus saa vallan.
TUON kaiken kritiikin jälkeen on myönnettävä, että pörssisähkön on laskettu tulevan edullisemmaksi kuin muiden sopimustyyppien.
Tuore uutinen arvioi lähiaikojen keskihinnaksi yhdeksän senttiä kilowattitunnilta.
Halvan sähkön eteen kannattaa kyllä nähdä vaivaa, jos omistaa sähkölämmitteisen talon, kuluttaa muutoin epätavallisen paljon sähköä tai kokee asian muutoin mukavana haasteena.
Piti oikein mennä tarkistamaan oma tamperelaissähkön hinta, jonka eteen en ole evääni väräyttänyt 40 vuoteen. Se oli hiukan alle 17 senttiä.
Kyse on ihmisten luonteesta. Yhdelle pörssijännitys sopii, toinen haluaa varmuutta. Itse maksan mielelläni kahdeksan ylimääräistä senttiä hintana mielenrauhasta, kun säästöt eivät kuitenkaan olisi kovin suuria.
