PIRKKALAN Partolan osayleiskaavaluonnos eheyttää aluetta ainakin paperilla kivasti ja etenkin, mikäli kaikki pysäköinnit tehdään maan alle parkkihalleihin.
Luonnos ei kuitenkaan ainakaan vielä sitoudu EU:n kaupunkivihreydelle asettamiin tavoitteisiin. Pirkkalainen-lehdessä viikolla 48 esitetystä kaavaluonnoksesta käy ilmi, että koko alue pyritään tunkemaan täyteen rakennuksia aivan kuten Loukonlahden kaavassakin.
On ikävä nähdä miten täyteen entinen Valmetinkin alue on nyt jo gryndattu Tampereen rajan toisella puolella. Voidaanko jo puhua 70-luvun kaltaisesta niin sanotusta nukkumalähiöstä? Toivottavasti kuitenkaan ei, vaikka digiyhteiskunta ihmisiä jo passivoittaakin.
LIIKENNEONGELMAT kuitenkin näkyvät jo Partolassa ja Nuolialantiellä. Viihtyisää ulkoilureittiäkään ei enää tältä seudulta juuri löydy ja silti aluetta paisutetaan edelleen vielä lisää Partolankin puolelle.
Ihmiset siis lokeroidaan ja tiivistetään entistä enemmän pieniin asuntoihin sekä kuntosaleihin, kunhan vain varmasti saadaan ratikalle matkustajia ja riittävästi uimahallille käyttöastetta. Liikenneongelmat lasketaan vain ilmeisesti sen varaan, että ratikka hoitaa ruuhkat. Niiden korjaamiseen voi kuitenkin kulua sitten vuosikymmeniä ellei ratikka yksin ruuhkia hoidakaan.
Kaiken lisäksi kaavaluonnoksessa on laitettu pienet suojametsät sileäksi ilman ainuttakaan laajempaa puistoa. Läntisen ohitustien ja Pakkalan välillä oleva liikennepölyä sekä -melua suodattava suojametsäkin on luonnoksessa poistettu ja tilalle on piirretty kauppa- sekä varastorakennuksia pilaamalla Pakkalan omakotialueen viihtyisä metsään rajoittuva lähimaisema. Myös pienten lasten höntsy- ja lähiluistelukenttä Kaartotieltä on varmuudella pyyhitty pois.
Toivottavaa olisikin, ettei tämän kaltainen kaupunkikehitystrendi jatkuisi Valmetin alueen mallin mukaisesti vähitellen koko Pirkkalan puolelle.
TAMPEREEN kaupunki huomauttaa kaavasta aiheellisesti oman tonttinsa rajoilta puuttuvista kevyenliikenteen viherkäytävistä, mutta ei puutu sen enempää Partolan puolelle luonnosteltuun massiiviseen ja tiiviiseen hybridi lasi-teräs-betoni asuin- ja kauppakompleksiin.
Onhan Tampereellekin ennen kaikkea tärkeä tulevan ratikan sekä uimahallin riittävä käyttöaste, eikä sen tehtävä ole kertoa Pirkkalan päättäjille, mikä on ihmisen kokoinen ja viihtyisä asuinympäristö Pirkkalan puolella. Kaikissa Pirkkalan viimevuosien kaavoitusprojekteissa näkyy pyrkimys saada haalittua mahdollisimman paljon asukkaita sinne ja tänne. Onneksi vastusta näille liiallisille kasvutavoitteille on toistaiseksi riittänyt.
Yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa tarviitaisiinkin enemmän kuin vain ratikan uimahallin osalta. Esimerkiksi Tampereen kaupunki rakentaa neitseelliseen metsään parhaillaan yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa Lamminrahkan asuntosluetta ja sinne muun muassa kuntien yhteistä peruskoulua. Sieltä löytyykin ihmisten ympäriltä vielä riittävästi luontoa aivan kuten Vuorekseenkin 2010-luvulla kasvaneelta asuinalueelta.
Toivottavaa olisikin, ettei tämän kaltainen kaupunkikehitystrendi jatkuisi Valmetin alueen mallin mukaisesti vähitellen koko Pirkkalan puolelle. Tämä edellyttäisi, että kunnan kasvutavoitteita sekä rakennusliikkeiden voiton maksimointia rajoitettaisiin ja nykyisten sekä tulevien sukupolvien viihtyisän vihreään asuinympäristöön kiinnitettäisiin yli puolue- ja kuntarajojen paljon enemmän huomiota.
Timo Lehtinen
Pirkkala
