JOULUUN liittyy paljon perinteitä ja odotuksia, jotka menevät uusperheissä vääjäämättä uusiksi. Miten joulusta tehdään uusperheessä mahdollisimman hyvä kokemus, kun esimerkiksi uusien puolisoiden ja lasten käsitykset joulun perinteistä törmäävät?
Kysymykseen vastaa ja vinkkejä antaa Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.
1. Keskustelkaa ja yrittäkää toteuttaa jokaiselta joku toive
”Perheen aikuisten kannattaa käydä läpi, millaisia tapoja joulunvietolle on aiemmin ollut, keitä on paikalla tulevana jouluna ja millainen joulunvietto on itselle merkityksellistä. Siis miettiä omat reunaehdot joululle. Seuraava steppi on, että keskusteluun osallistuvat lapset. Mihin he ovat tottuneet ja millaisia toiveita heillä itsellään on. Tärkeää on, että lapset saavat kertoa toiveistaan itse.
Pienistä lapsista lähtien voi pohtia sitä, mikä on kullekin riittävää, että syntyy joulutunnelma. Toiveet kannattaa kirjata ylös. Samalla voi tuoda esiin, että toive on toive, eikä niitä aina pysty toteuttamaan, mutta tästä päästään niihin asioihin, mitkä on mahdollista toteuttaa. Aikuisten on pidettävä huoli, että jokaiselta tulee joku toive toteutetuksi.”
2. Älä anna ikävän valua lapsen harteille
”Jos biologinen lapsi tai lapset ovat jouluna toisella vanhemmallaan, voi vanhemmalle tulla ikävä. Yksinäisyydelle kannattaa tehdä jotain, mutta lapselle ikävän ei kannata antaa valua.
Lapselle voi antaa suullisesti luvan olla iloinen ja nauttia joulusta toisen vanhemman luona. Vapauttaa hänet huolesta. Lapselle voi sanoa, että ’me näemme pian, eikä sinun tarvitse huolehtia minusta’, ja kiittää häntä siitä, että hän on empaattinen.
Kun vuoroasuva lapsi on poissa, ikävä häntä kohtaan voi tulla yllättäen. Ikävän tunteesta on tärkeää puhua, ja jos paikalla on bonuslapsia, on tärkeä sanoa, että se ei ole loukkaus heitä kohtaan. Lapset ymmärtävät kyllä ikäväntunteen.”
3. Ex-puolison vierailusta on puhuttava ajoissa
”Ex-puoliso voi tulla joulunviettoon vanhaan kotiin, jos vanhemmat ovat väleissä ja se on heille ok, eikä uusi puoliso menetä siitä jouluiloaan. Se on tärkeä viesti lapselle tai lapsille, että vanhemmat tulevat toimeen, mutta oletuksena se ei lähtökohtaisesti voi olla, että ex-puoliso tulee vanhaan kotiin tai että itse menee jouluna exän luokse.
Asiasta täytyy keskustella hyvissä ajoin etukäteen. Lapsi aistii hyvin, jos uusperheen uusi aikuinen voi huonosti. Olotila siirtyy lapselle kannettavaksi, eikä se ole reilua.
Tai jos aikaisemmin on ollut tapana, että joulu on vietetty yhdessä, mutta enää ei haluta exän tulevan, on hyvä ottaa asia puheeksi riittävän aikaisin. Reiluus ennen kaikkea.”
4. Joululahjoista yhteinen linjaus
”Uusperheessä eroavaisuuksia syntyy usein siitä, että toinen vanhemmista ja kenties myös isovanhemmat, ovat varakkaita. Lahjojen määrä tai niiden rahallinen arvo voi olla erilainen. Toinen vanhempi saattaa lähteä biologisten lasten kanssa etelään, kun toiset jäävät kotiin. Se ei voi olla herättämättä tunteita.
Aikuisten kannattaa mökötyksen tai riitelyn sijasta tehdä yhteinen linjaus siitä, miten kaikkia lapsia huomioidaan. Lapsen kanssa voi myös miettiä yhdessä, mikä hänelle olisi tärkeintä joulussa niillä reunaehdolla, joita on käytössä.”
5. Huolehditaan, ettei kukaan uuvu
”Törmään psykoterapeutin työssäni uusperheiden kohdalla välillä siihen, että bonusvanhempi saattaa ottaa vastuuta ja yrittää luoda joulusta isomman kuin mihin omat voimat riittävät. Silloin joulusta voi tulla väsynyt juhla.
Jos uusperheen vanhemmuudessa roolit jakautuvat niin, että vain toinen hoitaa asioita ja uupuu niiden alle, olisi aidosti keskusteltava, mikä tekee joulusta itse kullekin hyvän. Uhrautuminen on hyvää maaperää katkeroitumisellen ja sitähän ei kenellekään toivo.
Jospa tänä vuonna ottaisimme joulun lähtökohdaksi läsnäolon ja rauhan.”
