TAMPEREEN seudun kuntayhtymä on reilun vuoden ajan valmistellut seudun rakennesuunnitelman päivitystä ja se on nyt hyväksynnässä seudun kunnissa, pian myös Pirkkalassa.
Rakennesuunnitelma on oikeutusvaikutukseton seudun kuntien yhteinen näkemys tulevaisuuden yhdyskuntarakenteesta, johon kunnat valtuustojen kautta sitoutuvat. Seudun rakennetta tulee tarkastella toiminnallisena kokonaisuutena ja rakennesuunnitelma tuo tähän raameja. Pitkäjänteinen, vahva yhteistyö on näkynyt seudun menestyksessä ja kehittymisessä.
Rakennesuunnitelman yhteistä tahtotilaa hyödynnetään myös valtion kanssa jo tänä syksynä alkaneissa MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -neuvotteluissa. MAL-sopimuksen toimenpiteet ovat olleet edistämässä rakennesuunnitelman toimeenpanoa, esimerkiksi valtio on tukenut raitiotien kehittämistä 30 prosentilla kustannuksista. Näistä MAL-neuvotteluista odotetaan sopimusta keväällä 2024.
Aiempaa rakennesuunnitelmaa vuonna 2014 valmisteltiin samassa yhteydessä kuin Pirkanmaan maakuntakaavaa tehtiin ja rakennesuunnitelman sisältö toimi syötteenä maakuntakaavaan. Nyt tällaista yhteyttä ei ole, vaan nykyisen maakuntakaavan esim. liikenteelliset ratkaisut on otettu tämän rakennesuunnitelman 2040+ lähtökohdaksi.
SEUTUHALLITUKSEN jäsenenä olen päässyt seuraamaan valmistelua läheltä. Rakennesuunnitelmassa on monia hyviä elementtejä, jotka luovat edellytyksiä seudun kestävälle kasvulle.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen joukkoliikennereittien varteen, keskuksien kehittäminen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen, rakentamisen laatu, eriarvoistumisen pysäyttäminen, kohtuuhintainen asuminen, vehreyden lisääminen ja energiamurrokseen vastaaminen ovat hyviä yhteisiä tavoitteita.
Seudun kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa, joten suuria muutoksia ei rakennesuunnitelman teemakartoilla (Arki, Rakenne, Yhteydet) näy.
Ristiriita tulee erityisen näkyväksi Puskiaisten moottoritiessä sekä sitä ympäröivissä elinkeinoelämän alueissa.
Uusia elementtejä kartoilla ovat viherrakenne, vesistöjen kehittäminen, liityntäpisteet kestävän liikkumisen järjestelmään, asuinalueiden eriytymisen ehkäisy. Rakennesuunnitelman perusta nojaa väestönkasvun vyöhykkeisiin, palvelukeskittymiin, kestävän liikkumisen yhteyksiin sekä työpaikka-alueiden kehittämiseen.
NIIN seutustrategian visiossakin (Vehreä metropolimme) sekä rakennesuunnitelmassa korostuvat seudun vahvuudet, mutta näen niissä myös ristiriidan.
Kuinka yhdistää kasvu, joka tuo taloudellista elinvoimaa ja vehreys, joka on tärkeää virkistyksen ja viihtyvyyden kannalta asukkaille ja toisaalta luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan kautta luo edellytykset elämälle maapallolla ylipäätään?
Rakennesuunnitelmatyössä on tunnistettu tarve perehtyä syvemmin siniviherstrategiaan, kestävään kaupunkiliikkumisen suunnitelmaan, mutta myös seudullisesti merkittävien työpaikka-alueiden kehittämisen yhteistyöhön.
Ristiriita tulee erityisen näkyväksi Puskiaisten moottoritiessä sekä sitä ympäröivissä elinkeinoelämän alueissa. Tältä osin rakennesuunnitelma nojaa maakuntakaavan ratkaisuihin eikä ota kysymykseen kantaa.
Alue on herättänyt keskustelua myös seutuhallituksessa.
Sekä Pirkkalan että Tampereen aiemmin syksyllä annetuissa lausunnoissa nostettiin esiin uuden elinkeinoelämän sijoittuminen ensi sijassa nykyisen infrastruktuurin varrelle sekä Pirkkalan ja Lempäälän välisen alueen tärkeä merkitys ekologiselle verkostolle ja virkistykselle.
Pirkkalan tulevaisuudesta ja rakenteen kehittymisestä keskustellaan varmasti ensi vuonna päivitettävän strategisen yleissuunnitelman yhteydessä yksityiskohtaisemmin ja syksyn 2024 raitiotieratkaisussa päätetään siitä, minkä joukkoliikenneratkaisun varaan Pirkkalaa jatkossa kehitetään.
