MISTÄ pesueesta Pirkkalan yksin löydetty joutsenen poikanen on lähtöisin? Asia on edelleen arvoitus, ja sellaiseksi se voi myös jäädä.
Lokakuun alussa Pirkkalan lukion vierestä Pyhäjoesta löydettiin nuori laulujoutsen, jonka poikuetta Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen (Pesu) vapaaehtoiset yrittivät turhaan etsiä. Yhdistyksessä lähdettiin siitä oletuksesta, että poikanen kuuluisi samaan joutsenperheeseen, joka oli oleillut aiemmin Vähäjärvessä ja joka oli vähän ennen poikasen löytymistä siirtyi Pirkkalan kuntakeskuksen läpi Pyhäjärvelle.
Pirkkalaisen lukijan ja aktiivisen lintukuvaajan Pentti Oravasaaren havainnot puhuvat kuitenkin sen puolesta, että poikanen saattaisi olla peräisin jostain aivan muusta poikueesta.
Oravasaari ehti kuvata kuntakeskuksen läpi kulkenutta laulujoutsenperhettä sekä Vähäjärvellä että myöhemmin Pyhäjärven Virkaniemessä. Hän kertoo, ettei poikueen koko näyttänyt muuttuneen koko tänä aikana. Vähäjärvellä hän laski joutsenperheessä olevan neljä poikasta, ja neljä niitä näytti olevan myös perillä Pyhäjärvellä.
Yksin löydetty poikanen viettää talvensa todennäköisesti ihmisten hoivassa.
YKSINÄISET joutsenenpoikaset eivät ole Pirkanmaalla syksyisin aivan tavaton näky, kertoo suojeluvastaava Jukka T. Helin Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojelutoimikunnasta.
”Yleensä joutsenet ovat tässä vaiheessa syksyä edelleen perhekunnissa. Mutta minullakin on kokemuksia siitä, että on tämmöisiä yksittäisiä lintuja. Useammin näkee nuorien rusehtavien joutsenten poikueita ilman emoja, mutta joskus näkee ihan yksittäisiäkin poikasia”, Helin sanoo.
Siihen, että poikanen on päätynyt eroon perheestään, voi olla useita syitä. Huonokuntoinen poikanen voi jäädä jälkeen muista, mutta Helinin mukaan on harvinaista, että joutsenemo alkaisi varsinaisesti hylkiä poikastaan.
”Kerrankin oli sellainen kokemus, että yksi joutsenpoikueen poikasista vain katosi. Se jätti jostain syystä poikueen ja halusi lähteä kokeilemaan omia siipiään. Sellainenkin on mahdollista. Sitten tietenkin voi olla, että emoille tapahtuu jotakin ja poikaset jäävät siksi yksin.”
ENTÄ onko mahdollista, että toinen joutsenperhe ottaisi yksinäisen poikasen siipiensä suojaan?
”Se on vähän kiinni emoista ja muista joutsenista, miten ne suhtautuvat. Tässä voi olla yksilöllisiä eroja. Minulla on mielikuva, että joissakin tapauksissa tällainen on onnistunut ja toisissa ei välttämättä onnistu”, Helin sanoo.
Hän pohtii, että talven hoitopaikassa viettänyt poikanen voitaisiin mahdollisesti vapauttaa keväällä osaksi etelästä palannutta parvea. Parveen se hyväksyttäisiin luultavasti helpommin kuin yksittäiseen poikueeseen.
JOUTSENTEN poikaset ovat suhteellisen osaavia heti synnyttyään. Ne hankkivat ruokansa alusta alkaen itse napsimalla hyönteisiä veden pinnasta. Emojen tehtävä on vartioida ja pitää poikue kasassa.
Talvimuuttoja joutsenet tekevät tyypillisesti perhekunnittain osana parvea.
”Toisinaan poikaset palaavat vielä keväällä emojen kanssa takaisin, mutta kyllä siinä vaiheessa alkaa poikasten karkottaminen. Kun emot alkavat uudelleen pesiä seuraavana keväänä, ne eivät enää suvaitse viime vuoden poikasia”, Helin sanoo.
Muutto tulee joutsenille ajankohtaiseksi, kun maassa on lunta ja järvet ovat jäässä. Toisaalta leudot talvet ovat saaneet aikaan sen, että joutsenia myös jää talvehtimaan Pirkanmaalle.
Otamme vastaan luontohavaintoja ja -kuvia lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen toimitus(ät)pirkkalainen.fi. Kerro viestissä, missä ja milloin olet kuvan ottanut ja mitä kuvassa tapahtuu. Kuvan tulee olla lähettäjän itse ottama.
