EDUSKUNTAA odottaa työntäyteinen syyskausi. Pirmediat kysyi pirkanmaalaisilta kansanedustajilta, millaisin miettein he ovat tarttumassa toimeensa. Vaalipiirin kansanedustajien näkemyksistä kerrotaan kahden jutun verran.
Työministeri Arto Satonen (kok.) nostaa kärkitehtäväksi valtionvelan kasvun hillitsemisen.
– Suomella on Pohjoismaista eniten velkaa ja alhaisin työllisyysaste. Se on kestämätön yhtälö. Työn tekeminen ja työn teettäminen pitää saada kannattavammaksi.
Pirkanmaalaisittain Satonen pitää liikenneyhteyksien edistämistä hyvin tärkeänä asiana. Kärkeen nousevat päärata, lähiliikenne ja valtatie 9 Tampere-Orivesi välin investoinnit.
– Tärkeää on myös, että Pirkanmaan asemaa korkeakoulutuksessa vahvistetaan, jotta osaajia saadaan maakuntaan riittävästi.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tulevaisuus puhuttaa pirkanmaalaisia. Satonen muistuttaa, että Pirkanmaan hyvinvointialue tekee omat ratkaisunsa palvelurakenteesta, ja että ne tehdään hyvinvointialueen valtuustossa, ei eduskunnassa.
– Rahoitukseen voidaan eduskunnasta vaikuttaa, ja sitä lisätään tuntuvasti tulevassa budjetissa, mutta myös hoidon tarve kasvaa merkittävästi.
”Iso kuva pidettävä mielessä”
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mielestä tärkeintä on pitää mielessä niin sanotusti iso kuva: Suomen talouden tasapainottaminen ja Suomen tulevaisuuden ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen ja vahvistaminen.
– Omassa työssäni erittäin tärkeä tavoite on vasta aloittaneiden hyvinvointialueiden kestävän ja kannustavan rahoituksen varmistaminen ja niiden työn tukeminen valtion ohjausta uudistamalla. Kunta- ja kaupunkipuolella isoja asioita ovat valtionosuusjärjestelmän uudistus, kuntien erilaistumisen tukeminen, vahva kaupunkipolitiikka ja turhien normien purku.
Ikosen mukaan iso kuva -ajattelu toimii Pirkanmaankin asioita tarkasteltaessa. Hän korostaa, ettei Pirkanmaa ole saareke, vaan vahva ja eläväinen osa Suomea ja maailmaa. Esimerkiksi yleiset talouden vahvistamiseen ja tasapainottamiseen liittyvät päätökset näkyvät Pirkanmaalla hyvin selvästi.
– Yhtenä yksityiskohtana voi mainita esimerkiksi pääradan kehittämisen. Se on tärkeää Pirkanmaan tulevaisuudelle.
Pirkanmaan hyvinvointialue on ollut kielteisesti otsikoissa. Ikonen tietää, että hyvinvointialueiden talouteen liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta ja sumuisuutta.
– On kuitenkin jo nyt selvää, että hyvinvointialueiden toimintaa on rohkeasti uudistettava ja taloutta sopeutettava, jotta palvelut saadaan turvattua ihmisille nyt ja tulevaisuudessa sekä julkinen talous tasapainotettua.
– Kustannusten kasvun hillinnän tavoite on haastava ja se edellyttää sekä valtiolta että hyvinvointialueilta monia toimia. Hallitusohjelmassa on haettu laajasti keinoja tähän, ja niitä on nyt edistettävä määrätietoisesti. Mielestäni on tärkeää esimerkiksi kehittää tekemisen tapoja, tehdä vahvaa yhteistyötä ja viedä parhaita käytäntöjä ympäri Suomen. Palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta on kehitettävä, Ikonen toteaa.
Huomio turvallisuuspoliittiseen ympäristöön
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) teroittaa, että Suomen talous on saatava kestävälle uralle.
– Se tarkoittaa velkaantumisen kääntämistä laskuun. Työllisyysaste on saatava nousuun ja investointeja ripeämmin liikkeelle. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus pohjautuu terveeseen talouteen.
Kiuru sanoo, että maamme turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut.
– Suomen tavoite on toimia niin, että voimme säilyttää rauhan ja vakauden muuttuneessa tilanteessa. Nato-päätös oli myönteinen asia, ja nyt yksityiskohtia viedään käytäntöön.
Kiurun mukaan Pirkanmaalla on kasvavana maakuntana paljon perusteltuja tarpeita.
– Valtatie 9:n parantaminen välillä Tampere-Orivesi on tärkeää. Samoin pääradan kehittäminen välillä Helsinki-Tampere on tarpeen, mikä onkin hyvin huomioitu hallitusohjelmassa.
Kiuru sanoo, että hallitusohjelmassa on myös kirjaus merkittävien kulttuurirakennusten peruskorjaushankkeista. Hänen mielestään pirkanmaalaisittain olisi tärkeää, että Tampereen Teatterin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjaushankkeisiin saataisiin valtion tukea. Tampereen kaupunki on jo omalta osaltaan sitoutunut hankkeisiin.
Hyvinvointialueen asiat kantautuvat myös Kiurulle. Hän painottaa, että hyvinvointialueen osalta päävastuu on nyt aluevaltuustolla.
– Edellinen hallitus teki sote-päätökset, ja eduskunnan on nyt annettava työrauha. Rahoitusta ei olla leikkaamassa, mikä on hyvä muistaa. Olen pidättäytynyt toimimaan kahdella hallinnon tasolla eli eduskunnassa ja kaupunginvaltuustossa.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen huomio
Kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) listaa tärkeiksi asioiksi talous- ja työllisyyskehityksen, julkisen talouden tasapainon lähitulevaisuudessa, työmarkkinoihin ehdotetut muutokset, soten rahoituksen, suuret infrahankkeet sekä turvallisuuden.
– Kaikki edellä olevat asiat liittyvät monelta osin eduskunnan työhön. Kaikkiin on välillinen vaikutus. Kaikilla on myös vaikutus Pirkanmaahan.
Lyly korostaa, että hyvinvointialueiden rahoitus on valtion budjetin yksi tärkeimmistä ja isoimmista luvuista. Budjetista siihen menee noin 28 prosenttia. Se määrittelee sen, miten palvelut voidaan järjestää ja tuottaa hyvinvointialueella.
– Nyt on huolestuttava tilanne, koska alijäämä Pirkanmaalla noin 90 miljoonaa euroa eli lähtötaso on jo miinusmerkkinen noin 3 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan maan hallitus leikkaa lähivuosien rahoituksen kasvusta paljon. Sote-menot kasvoivat kunnissa noin 5 prosenttiyksikköä vuodessa, ja nyt pitäisi pärjätä puolella siitä. Samaan aikaan palvelutarpeet kasvavat muun muassa ikääntymisen ja mielenterveyssyiden vuoksi joka vuosi paljon suuremmilla luvuilla. Erittäin vaikea yhtälö ja näkyy nyt ikävinä ehdotuksina hyvinvointialueella. Tuottavuuden parantamisella ja toimintojen uudistamiselle tämä ei yksin ratkea. Tarvitaan sopeutusaikaa ja lisää rahaa muutosvaiheen hoitamiseksi, Lyly miettii.
Kulttuurimaakunta on otettava huomioon
Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) linjaa, että tulevaisuutta on rakennettava oikeudenmukaisesti.
– Talouden sopeutusta tarvitaan, muttei niin, että heikompiosaisilta ja pienituloisimilta leikataan ja kaikkein suurituloisimmat saavat helpotuksia. Tulevaisuuteen on katsottava niin, että luodaan työtä ja uutta kasvua. Sitä syntyy muun muassa satsaamalla osaamiseen ja koulutukseen, ympäristöosaamiseen, luovaan talouteen ja investointeihin. Työelämää heikentävät toimet, joita hallitus ajaa, ovat paluuta menneisyyteen. Työttömyysturvan leikkaukset, irtisanomissuojan heikennykset, ensimmäisen sairauspäivän omavastuu ynnä muut vastaavat toimet heikentävät luottamusta ja sopimusyhteiskuntaa.
Pirkanmaan hankkeita ajatellessaan Viitanen nostaa esille liikenneyhteydet kuten päärahan kehittämisen sekä 3-tien ja 9-tien.
– Myös satsaukset koulutukseen ovat hyvin tärkeitä maakunnallemme. Pirkanmaalla on paljon henkistä pääomaa, ja olemme myös kulttuurimaakunta, joten sitä on tuettava. Tietenkin hyvin tärkeää asukkaillemme on, että palvelut pelaavat ja sitä kautta koko soten riittävä rahoitus on todella tärkeää, Viitanen luettelee.
”Eriarvoistuminen on saatava kuriin”
Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) kiteyttää, että yksi koko tämän vaalikauden isoimmista kysymyksistä on julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen. Hänen mukaansa vihreät pyrkivät tarjoamaan hallituksen eriarvoisuutta kasvattavalle linjalle vaihtoehdon, jossa talous saadaan kuntoon ihmisille reilulla ja ympäristölle kestävällä tavalla.
– Hallitus esittää ensi vuoden talousarviossa isoja leikkauksia pienituloisten toimeentuloon samalla, kun hyvätuloisille riittää uusia veronkevennyksiä. Vihreät pyrkivät torjumaan köyhimpien perusturvaan kohdistuvat leikkaukset.
– Myös hallituksen esittämät toimet ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi jäävät pahasti vajaiksi. Vihreät ajavat merkittäviä parannuksia ilmasto- ja luontotoimiin.
Tynkkysen mielestä Pirkanmaalle isoja kysymyksiä ovat muun muassa pääradan ja Tampereen ratapihan kunnostaminen ja parantaminen. Näihin tarvitaan riittävä rahoitus.
Entäpä hyvinvointialueet?
– Paljon isoja päätöksiä tehdään hyvinvointialueilla, mutta valtakunnan tasolla linjataan hyvinvointialueiden rahoituksesta. Eduskunnassa voidaan myös varmistaa, että hyvinvointialueilla on riittävät työkalut kehittää palveluita esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä.
