Maakuntamuseo valitti oikeuteen lautakunnan päätöksestä sallia purkulupa Killoon – saadaanko kaavasoppaan pian ratkaisu?

Pirkkalan yhdyskuntalautakunnan päättäjät ottivat kesäkuussa äänin 6-5 eri kannan kuin esittelijä ja maakuntamuseo. Nyt päätöksen laillisuus puidaan oikeudessa.

PIRKKALAN yhdyskuntalautakunnan tekemä päätös Killon Pirkantiellä sijaitsevan omakotitalon purkuluvasta on hallinto-oikeuden puntaroitavana.

PIRKKALAN yhdyskuntalautakunta myönsi kesäkuussa purkuluvan omakotitalon omistajille Killon Pirkantiellä. Päätös syntyi tiukan 6-5 äänestyksen jälkeen vastoin useiden viranhaltijatahojen esityksiä ja maakuntamuseon lausuntoa.

Purkulupapäätös ei ole saanut kuitenkaan lainvoimaa, sillä Killon alueen historiallisista arvoista huolestunut Pirkanmaan maakuntamuseo valitti siitä hallinto-oikeuteen.

Pirkkalan kunta antoi oikeudelle oman selityksensä tapahtuneesta elokuun lopussa. Killon kaavoituksen pitkittymiseen liittyvä kiista odottelee nyt hallinto-oikeuden tuomiota puoleen tai toiseen.

YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN kesäkuisessa päätöksessä oli tarkalleen ottaen kyse kannanotosta purkulupaa hakeneen talon omistajien oikaisuvaatimukseen, jossa vaadittiin, että lupa-arkkitehdin keväällä tekemä kieltävä päätös purkuluvasta on kumottava.

Esittelijänä toiminut yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen esitti, että oikaisuvaatimusta ei hyväksytä.

Kokoomusta lautakunnassa edustava Juha-Pekka Helminen teki kuitenkin vastaehdotuksen oikaisuvaatimuksen hyväksymisestä. Sitä kannattivat kokoomuksen Karri Inkinen, Tuija Kaivanto ja Janne Kivinen, kristillisdemokraattien Riitta Kuismanen ja keskustan Raili Naskali. Kanta voitti äänestyksen 6-5.

Lupa-arkkitehdin kielteisen purkulupapäätöksen olisivat halunneet pitää voimassa perussuomalaisten Seppo Orpana, vihreiden Kristiina Kaila ja sosiaalidemokraattien Jouko Karppanen, Niina Kuhlman ja Kirsti Turkia.

Äänestyksen jälkeen eriävän mielipiteen jättivät Seppo Orpana, Kristiina Kaila ja Jouni Korhonen.

Yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen perusteli eriävää mielipidettään sillä, että purkamislupien myöntäminen Killossa ennen alueen asemakaavojen ajantasaistamista yleiskaavan määräyksen mukaisiksi vaikeuttaa alueen kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä sekä aiheuttaa haitan kaavoitukselle. Lupien myöntäminen myös vaarantaisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun.

Kiinteistön omistajien mielestä rakennuksen purkaminen ei voi merkitä nykyisessä rakennetussa ympäristössään perinnearvojen hävittämistä eikä haittaisi kaavoituksen toteuttamista. He vetosivat myös lähistölle aiemmin myönnettyihin lupiin. Niitä ei kunnan vastineen mukaan kuitenkaan ollut tehty nykyisessä tilanteessa eivätkä ne siksi olleet vertailukelpoisia.

ELOKUUN lopulla yhdyskuntalautakunta antoi hallinto-oikeudelle lausuntonsa maakuntamuseon valituksen johdosta. Lausunnossa ei otettu uudelleen kantaa päätöksen perusteluihin, vaan lähinnä selostettiin prosessin aiempaa kulkua.

Oikeuden päätös ratkaisee, saako päätös lainvoiman vai evätäänkö talon purkaminen.

KILLON omakotialuetta aiotaan uudistaa asemakaavalla, mutta kaavoitus on kohdannut hankaluuksia. Puntarissa ovat niin asukkaiden toiveet tulevasta rakentamisesta tonteillaan kuin alueen arvojen säilyttäminen.

JUPAKAN taustalla on Killon asemakaavan pitkään kestänyt uusiminen. Kunnanhallitus keskeytti kaavaprosessin, kun kiistaa oli muun muassa tonteille myönnettävistä rakennusoikeuksista.

Käytäntönä on, että kun uutta kaavaa aletaan tehdä, seutu määrätään rakennuskieltoon. Näin alueelle ei tule viime hetken muutoksia, esimerkiksi uusia rakennuksia, jotka vaikeuttaisivat kaavan toteuttamista.

Tähän perustuen lupa-arkkitehti teki Killossa kielteisen päätöksen purkuluvasta.

Pitkä rakennuskielto on kuitenkin ehtinyt aiheuttaa tuskastumista asukkaiden keskuudessa, koska rakennushankkeita ei ole voinut käynnistää.

Erilaisia tulkintoja myös liikkui ilmassa siitä, oliko alueen rakennuskielto kaavoituksen keskeydyttyä enää voimassa.

ENNEN yhdyskuntalautakunnan kesäkuista päätöstä Pirkkalan viranhaltijat olivat koettaneet perustella päättäjille useaan otteeseen, että purkuluvan myöntäminen kyseiselle Killon talolle ei olisi maanrakennuslain mukainen, koska se haittaisi kaavoitusta, jonka keskeinen päämäärä on alueen arvojen säilyttäminen.

Killo on vanhaa rintamamiestalojen omakotitalojen aluetta suurin tontein. Talokannan vanhentuessa eteen on noussut tilanne siitä, kuinka alue uudistetaan.

Oikeuteen valittanut maakuntamuseo oli muistuttanut jo ennen Pirkkalan tekemiä lupapäätöksiä, että mikäli purkamisen perusteluna esitetään rakennuksen huonoa kuntoa, tulisi se yksiselitteisesti ja kiinteistönomistajien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi osoittaa ammattilaisen laatimalla kuntotutkimuksella.

Purkulupaa hakeneet asukkaat eivät kuitenkaan ole esittäneet puolueetonta kuntotutkimusta, joka todistaisi talon olevan niin huonossa kunnossa, että se voitaisiin purkaa sen perusteella.

Juttua korjattu 11.9. klo 9.41: Korjattu lause, jossa kerrottiin, että ilmassa on ollut erilaisia tulkintoja siitä, oliko Killon alueen purkukielto kaavoituksen keskeydyttyä enää voimassa. Erilaiset tulkinnat koskivat alueen rakennuskieltoa, ei purkukieltoa.