Perinteinen Pirkkalan kunnan ja seurakunnan retki suuntautui tänä vuonna Hankoon. Päivä sattui olemaan Hangon päivät 2023.
Hanko on kaksikielinen kaupunki, jossa suomenkielinen väestö muodostaa 53 prosenttia.
ALUKSI vierailimme Hangon kirkossa, meitä vastassa oli vs. kappalainen Ilpo Kari. Hän esitteli kirkon pitäen myös pienen hartauden.
Hangon kirkko on valmistunut 1892, kirkko on päätytornillinen pitkä kirkko. Kirkon suunnittelija arkkitehti Jac Ahrenberg. Kirkko sijaitsee korkealla Vartionvuorella. Kirkon vieressä on Suomen ensimmäinen vesitorni, joka valmistui 1910.
Matka jatkui lounaalle meren rannassa sijaitsevaan PÅ Kroken -ravintolaan, jossa tarjolla oli merellinen saaristolaispöytä. Ravintolan vanha mainos kuuluu sen tarjoavan Suomen parhaita merenherkkuja rokkitähdille ja arjen sankareille suoraan Hangosta ja maailman meriltä.
MATKA jatkui Hangon oppaan Elina Lahtisen johdolla. Saimme kuulla Hangon historiaa monesta näkökulmasta.
Venäläiset ”vuokrasivat” Hangon 1940 laivastotukikohdaksi. Hankolaisilla oli 10 päivää aikaa lähteä Hangosta. Venäläiset poistuivat kuitenkin jo 4.12.1941.
Hangon Tulliniemessä sijaitsi myös jatkosodan aikana suuri saksalaisleiri, jonka läpi kulki tuhansia saksalaisia pohjoisen
rintamalle tai kotiinsa lomille. Leiri oli hyvin varusteltu.
Opastus oli bussissa, mutta pääsimme jalkautumaan meren ääreen Tulliniemessä. Saimme kuulla teollisuudesta ja nähdä näistä merkittävimmistä kohteista, kuten muun muassa Hangon keksitehdas ja sen ”Hymyilevät Hangon keksit”. Merkittävää vientitoimintaa oli Voimakasiiniltä vuodesta 1909 alkaen.
MARSALKKA Mannerheim on ollut kirjoilla Hangossa 1919 – 1935. Hän toimi myös kahvilanpitäjänä omistamassaan Neljän tuulen tupa -kahvilassa 1927-1933. Tarjolla oli kello viiden tee, voileipiä ja pikkulämpimiä. Kahvilalla oli oma kahvisekoitus.
Mannerheim söi joka aamu aamiaisen kello yhdeksän maissa nurkkapöydässä. Kun isäntä oli valmis, avattiin kahvila. Neljän tuulen tupa toimii edelleen ja on suosittu turistikohde.
Meidän kahvihetki oli Rintamamuseolla. Museon toiminta alkoi 1981, kun paikalliset sotaveteraanit rakensivat korsumuseon. Museo kertoo sotatapahtumista 1939 – 1945.
Museo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti tärkeällä paikalla. Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki museoalueella vuosina 1940 – 1941. Museoalueella on juoksu- ja taisteluhautoja ja Kultainen rauha -muistokorsu. Museorakennuksen takaa alkaa runsaan kilometrin pituinen Sotapolku. Sen merkitty reitti kulkee alueen läpi, josta ruotsalainen vapaaehtoispataljoona oli vastuussa jatkosodan aikana.
PALJON nähtiin ja kuultiin. Yleinen palaute: Hankoon uudelleen! Nähtiin kuitenkin ehkä paras osa Hankoa. Paluumatkalla tiedusteltiin, mikä olisi sopiva kohde vuonna 2024, siitä myöhemmin.
Terveinä ilman kommelluksia päästiin jälleen kotiseudulle.
