SUOMALAISTEN suosimissa lomakohteissa roihuaa. Vaikka turistien into nähdä maailmaa onkin toistaiseksi palannut koronaa edeltävälle ajalle esimerkiksi lentomatkustamisen määrillä laskettuna, kesä toisensa jälkeen syttyvien maastopalojen seuraukset voivat vaikuttaa matkailuelinkeinoon. Se, milloin ja minne mennään, voi muuttua.
MATKOJA ei ehkä varata enää useita kuukausia tai jopa vuosia etukäteen ainakaan vuodenajaksi, jolloin olosuhteet voivat kärjistyä radikaalisti syystä, jonka tiedämme perimmiltään olevan ihan jotakin muuta kuin rutikuivaan maaperään puolihuolimattomasti viskatut tupakantumpit.
Koska sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset yleistyvät, yhtäällä sadekausi voi olla yhä useammin aina vain vetisempi ja toisaalla kuivuus taajemmin ankarampaa. Siksi reissuun lähtemisestä saatetaan päättää paljon lähempänä matkustusajankohtaa, jolloin voi arvioida kulloisenkin kohteen todennäköisimpiä olosuhteita. Viime hetkellä lukkoonlyödyt äkkilähdöt voivatkin yleistyä.
Lisäksi ne, jotka voivat, saattavat viettää lomaansa muulloin kuin totutuimpina lomakuukausina.
Myös kohteet mahdollisesti vaihtuvat. Suositutkin paikat, joissa esimerkiksi tukahduttavan kuumuuden tai tuhoisten tulvien riski on kasvanut, voivat menettää asemiaan turistirysinä.
MATKUSTAMINEN rikastuttaa elämää. Se ei kuitenkaan saisi köyhdyttää luontoa. Siksi meidän pitäisi globaalisti huolehtia siitä, että matkustaminen olisi nykyistä vähemmän ympäristöä turmeleva teollisuuden ala. Turismilla on ympäristövaikutuksensa, joista ala itse kärsii eniten silloin, kun seuraukset ovat kielteiset.
Kun maasto loimuaa, se ei ole sitä etelän lämpöä, mitä moni matkailija hakee. Eivätkä lieskat ole näky, joka paikallisenkaan mieltä millään muotoa lämmittäisi.
