UIMINEN katsotaan kansalaistaidoksi, se on siis merkittävä asia. Ihminen luokitellaan eläimeksi, jolla on synnynnäinen uimisen taito. Vedessähän me polskimme ennen ensimmäistä älähdystämme. Ihmeellisintä on, että tämä taito unohtuu kovin nopeasti.
Suomalaisista osaa uida vain mulauksen verran yli puolet. Lisäksi lasten uimataito heikkenee koko ajan huolestuttavasti. Olisikohan syynä se, että sitä ei voi tehdä digitaalisesti!
PERUSKOULUN tavoitteena on opettaa kaikille uimataito. Ei näytä onnistuvan. No, eipä nykyään kaikkien kohdalla enää onnistuta edes lukutaidossa.
Kyllä kautta aikojen pinnalla pysymisen taito on opittu enimmäkseen omin neuvoin. Niin minäkin opin. Isäni pyörän takaritsillä istuen pääsin Tampereella milloin millekin uimarannalle. Isäukko näytti mallia, siinä oli uimakoulun todella lyhykäinen opetus. Kelluminen ja selkäuinti tuli kaupan päälle. Hienot ovat muistot niistä kesistä. Ei ollut sinilevää, mutta kakkakikkareita piti väistellä ainakin Rantaperkiön rannalla.
Samantasoisen opetuksen saivat omatkin lapseni. Pääosin omassa mökkirannassa Uittamossa, mutta paljon käytiin Reipissäkin, joka silloin oli elämää täynnä ja jäätelö hyvää. Lapsille uimaranta ja kesä on vieläkin erottamaton pari.
UIMATAIDON merkitystä ei ole syytä edes perustella järvien maassa. Maisteriuimari ei toki tarvitse olla, mutta uimataidon määritelmä saattaa yllättää. Vaatimuksena on pystyä uimaan syvään veteen lumpsahtamisen jälkeen 200 metriä ja päälle vielä selkäuintia 50 metriä. Veden lämpötilasta ei mainita mitään, mutta kannattaa kokeilla ennen marraskuuta.
Uiminen on etenemismuoto, mutta harva sillä pitkiä matkoja taittaa. Pelastautumiseen se on sen sijaan aika kätevä, jos joku yllättävä tilanne on veteen johtanut.
Ihminen on kekseliäs, vedessä liikkumisen on havaittu yleisesti olevan varsin kivaa. Eikä pelkästään siis uimisen, vaan monenmoisia vempeleitä kehitetään koko ajan lisää.
Veden päällä niillä keikistellessä on hyvä muistaa, että voi äkkiä huomata morjestavansa alakerran asukkaita. Pinnalle pääseminen vaatii myös taitoa. Itse en ole koskaan pitänyt sukeltamisesta, vaikka horoskoopissa kalat olenkin. Kyllä se pinnan alunen saa jäädä mainitsemilleni horoskooppiotuksille.
Mukavuudenhalussa on uimista ja muuta roiskuttelua varten on rakennettu erityisiä rakennuksia, mutta tunnelmallisin on edelleen uimaranta. Vaikka niiden käyttöaste pohjoisen kolean ilmastomme vuoksi ei ole korkea, on niillä huikea merkitys uimataitoon ja virkistymiseen.
Vielä on pakko mainita Tampereen kaupungin nuiva suhtautuminen Härmälänrannan uimarannan rakentamiseen. Kymmenisen vuotta sitä on odotettu. Vaikka sen rakentamisen on alueen rakentaja maksanut kaupungille aikoja sitten. Hommiin ja äkkiä, tarve on huutava!
JAA, että miten on oman uimataitoni laita? Huono on, nivelet on käytetty loppuun. Vettä ei ole tarvinnut unohtaa. Mökin palju pelastaa. Poreetkin siihen saa ihan luomuna. Hernekeittoa, piimää ja ruisleipää tunti ennen kylpemistä.
