MITEN Pirkkalan Killon asuinrakennuksia saa tätä nykyä remontoida tai purkaa? Tästä saatiin esimerkkejä, kun yhdyskuntalautakunta käsitteli kesäkuussa kahta oikaisuvaatimusta. Toisessa oli kyse killolaisen talon rakennusluvasta ja toisessa purkamisesta.
Niin sanotun vanhan Killon alueelle, jossa asuu 700 ihmistä, määrättiin vuonna 2020 rakennuskielto asemakaavan uudistamisen vuoksi. Kaavan valmistelu keskeytyi joulukuussa.
Vanhentunut asemakaava aiheutti päänvaivaa sen alueella Pirkantiellä sijaitsevan, 1950-luvulla rakennetun rintamamiestalon omistajille. Omistajat olivat hakeneet lupaa talon purkamiseen rakentaakseen tilalle uuden, mutta lupa-arkkitehti oli hylännyt hakemuksen.
Omistajat perustelivat oikaisuvaatimuksessaan, että rakennuksen purkaminen ei aiheuta ympäristössään perinnearvojen hävittämistä eikä myöskään haittaa kaavoituksen toteuttamista.
KUNNAN kaavoitus ja Pirkanmaan maakuntamuseo olivat eri mieltä. Kaavoitus vetosi lausunnossaan alueen vanhentuneeseen asemakaavaan, joka ei huomioi yleiskaavan AP/s-määräystä. Määräys tarkoittaa pientalovaltaista aluetta, jolla ympäristö säilytetään.
Maakuntamuseon huolena oli, että ”alueen nykyistä ilmettä ja rakennuskannan yhtenäisyyttä muuttavat purkamis- ja rakentamisluvat” voisivat haitata tulevaa kaavoitusta ja alueen arvojen säilyttämistä. Maakuntamuseo vetosi, että alueelle ei myönnettäisi purkamis- tai rakennuslupia ennen kuin alueelle on laadittu uusi asemakaava vanhentuneiden tilalle.
LAUTAKUNNALLE esitettiin aluksi oikaisuvaatimuksen hylkäämistä, mutta äänestyksen jälkeen vaatimus hyväksyttiin äänin 6–5. Juha-Pekka Helminen esitti Janne Kivisen kannattamana, että lautakunta hyväksyy oikaisuvaatimuksen ja kumoaa lupa-arkkitehdin päätöksen.
Helminen perusteli, että kyseisen kiinteistön suojelua ei ollut suunniteltu joulukuussa keskeytetyn asemakaavamuutoksen asemakaavaehdotuksessa. Lisäksi tontille on asetettu erillispientalojen korttelialueen AO-merkintä.
Eriävän mielipiteen jättivät lautakunnan puheenjohtaja Kirstiina Kaila ja jäsen Seppo Orpana sekä yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen.
Korhosen mukaan purkamislupien myöntäminen Killossa ennen asemakaavojen ajantasaistamista vaikeuttaa kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä, haittaa kaavoitusta ja vaarantaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun. Kiinteistön omistaja ei myöskään ollut toimittanut maakuntamuseon vaatimaa, ammattilaisen tekemää kuntotutkimusta rakennuksesta.
TOINEN lautakunnan käsittelemä tapaus koski Metsäkulmantiellä sijaitsevan omakotitalon muutostöitä. Rakennustarkastaja oli myöntänyt toukokuussa luvan talon laajentamiselle ja muutoksille, joihin kuului ikkunattoman varaston muuttaminen ikkunalliseksi työhuoneeksi. Uusi ikkuna avautuisi naapurin suuntaan.
Naapurit tekivät oikaisuvaatimuksen, jonka lautakunta hylkäsi. Lautakunta totesi, että rakennushanke täyttää rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Killon asemakaavamuutoksen kaavaehdotus on otettu pois vireiltä, joten sillä ei ole merkitystä kyseisessä rakennuslupa-asiassa.
Lautakunta totesi myös, että vaikka Killon osalta on alkamassa uusi kaavamuutosprosessi, Metsäkulmantien tontit eivät kuulu kaavamuutosalueeseen.
Juttua korjattu 18.7. klo 13.12: Poistettu jutusta maininta, että vanhan Killon alueen rakennuskielto olisi yhä voimassa.
