Näin KD:n kädenjälki näkyy hallitusohjelman lasten ja nuorten hyvinvointia koskevissa kirjauksissa

Riitta Kuismanen (kd) oli mukana hallitusohjelman sote-palveluita koskevissa neuvotteluissa.

SAIN erittäin mieluisan pyynnön toimia neuvottelijana sote-palveluissa Kristillisdemokraattien edustajana. Yhteistyö muiden puolueiden kanssa ryhmässämme oli toimivaa ja ratkaisukeskeistä, asiantuntemustamme arvostettiin ja saimme kiitettävästi tavoitteitamme läpi. Nostan myös muutamia kirjauksia muun muassa sosiaaliturvasta liittyen lapsiin ja perheisiin, mitä muissa ryhmissä KD sai hallitusohjelmaan.

Varsinainen hallitusohjelman lisäksi on jaostostamme niin sanottu taustapaperi, jossa sote-palveluista on tarkemmat kirjaukset. Jaostossa oli kustakin puolueesta kaksi neuvottelijaa ja tehtävänämme oli substanssiosaamiseen perustuvaa, yksityiskohtaisempaa paneutumista sote-palveluihin. Tehtävä oli haastava tiukan taloustilanteen vuoksi ja voin olla tyytyväinen, että kykenimme puolustamaan myös heikossa asemassa olevien palveluita.

HYVÄNÄ yleiskirjauksena ohjelmaan saimme, että ”hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa”.

Matalan kynnyksen perhepalveluita kehitetään ja niissä panostetaan parisuhteiden ja vanhemmuuden tukemiseen. Tässä hyödynnetään muun muassa perhekeskustoimintamallia, neuvoloita, kouluterveydenhuoltoa sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa. Oppimisen tukea vahvistetaan ja mielenterveyspalveluihin panostetaan ja toteutetaan nuorten terapiatakuu.

Erityisesti olen tyytyväinen saamaani kirjaukseen, jossa varmistetaan neuropsykiatrisesti (nepsy) oireilevien lasten palveluihin ja perheiden tukeen. Nepsyoireiden ilmaantuvuus ja siihen liittyvä kustannusten raju kasvu ja syrjäytymisen riskit ovat vahvassa kasvussa. Siihen budjetoitiin 20 miljoonan määräraha, kunnes uusi vammaispalvelulaki saadaan päivitettyä ja voimaan.

Erityisesti olen tyytyväinen saamaani kirjaukseen, jossa varmistetaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluihin ja perheiden tukeen.

OMAISHOIDON tuen väliinputoajina ovat usein perheet, joissa on useita omaishoidon tarpeessa olevia (esimerkiksi nepsylapsia) ja tällöin tuen myöntämisessä on huomioitava kokonaissitovuus tilanteissa, joissa kukaan yksittäin ei täytä omaishoidon tuen kriteereitä, mutta yhdessä muodostavat haastavan kokonaisuuden. Omaishoitoon saimme useita muitakin perheisiin liittyviä kirjauksia, kuten ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen ja osa-aikatyön mahdollistaminen muuttuvissa perhetilanteissa.

Hallitus tulee myös uudistamaan lastensuojelulainsäädäntöä. Uudistuksessa muun muassa varmistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytössä. Lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltoyksiköille on taattava mahdollisuudet ja riittävät toimivaltuudet tehdä työtään. Lapsen edun mukaisesti.

Säästötalkoissa kotihoidontukeen ja lapsilisään ei kosketa, vaan päinvastoin lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan, yksityisen hoidontukea korotetaan ja pitkään ajamamme verotuksen lapsivähennys toteutuu.

KD HALUAA olla mukana rakentamassa Suomea, jossa uskalletaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, jotta kyetään turvaamaan laadukkaat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Joten työn ja perheen yhteensovittamista tullaan kehittämään sekä edistetään vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista molempien vanhempien työnantajien kesken.

Hyvinvointi lähtee varhaislapsuudesta ja panostaminen lapsiin ei ole kustannus vaan investointi tulevaisuuteen.

Riitta Kuismanen

sote-alan opettaja

aluevaltuutettu, kuntavaltuutettu (kd)

Pirkkala