TAMPEREEN ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen herättelee keskustelua pirkanmaalaisesta mepistä. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään runsaan vuoden kuluttua.
– Voisi olla hyvä pohtia, onko sillä väliä, ettei meillä tällä hetkellä ole pirkanmaalaista edustajaa Euroopan parlamentissa. Ja myöskin meidän täytyy kyetä avaamaan kansalaisille konkreettisesti, mikä parlamentin rooli on ja kannustaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan, sillä vain äänestämällä saamme mahdollisuuden muutokseen.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään EU-jäsenmaissa 6.-9. kesäkuuta vuonna 2024. Suomessa äänestyspäivä on sunnuntai 9.6. Parlamenttiin valitaan 705 jäsentä, ja näistä 14 tulee Suomesta.
– Valmistautuminen vaaleihin on jo alkanut EU:n eri kolkissa. Veikkaankin, että taistelu eri puolueiden ja ideologisten suuntausten välillä on tiukkaa, Räikkönen arvelee.
Räikkösen mielestä suomalaisten olisi hyvä ryhtyä miettimään, millainen parlamentti pystyy parhaiten vastaamaan isoihin EU:ta koskeviin haasteisiin ja viemään Eurooppaa kohti kestävää tulevaisuutta sekä aloittaa keskustelu tästä kansalaisten kanssa.
”Nykyistä proaktiivisemmaksi toimijaksi”
Hannele Räikkönen nostaa ihan ensimmäiseksi esille tarpeen olla yleisesti nykyistä proaktiivisempi EU-toimija. Kantaansa hän perustelee sillä, että Suomi hyötyy EU-jäsenyydestä parhaiten olemalla aktiivinen, aloitteellinen ja rakentava kumppani.
– Tarvetta olisi varmasti myös yhteiselle EU-visiopohdinnalle: millaista Eurooppaa me haluamme olla rakentamassa ja mitä me tuomme yhteiseen pöytään. Jos me vain vastustamme ja lähtökohtaisesti poteroimme itsemme nurkkaan joustamattomien kantojen kanssa, on vaikea saada fiksuja ratkaisuja yhteisiin haasteisiimme, Räikkönen ravistelee.
– Lisäksi on oleellista toimia oikea-aikaisesti. Reagointi on aina haasteellisempaa kuin aloitteellinen, proaktiivinen toiminta, Räikkönen muistuttaa.
Suomessa käydään parhaillaan hallitusneuvotteluja, ja hallitusohjelma on työnalla. Räikkönen sanoo, että Euroopalla on isoja kysymyksiä ratkaistavana.
– Odotan näiden ilman muuta olevan myös hallitusneuvottelijoiden pöydillä. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja sopeutuminen eivät ole katoamassa minnekään, vaikka kuinka haluaisimmekin sulkea näiltä asioilta silmämme. Pelkästään viime viikkojen ajan olemme nähneet ympäri Eurooppaa sekä rajuja helteitä ja kuivuutta että hurjia, kuolonuhreja vaatineita tulvia. Meidän täytyy entisestään vauhdittaa vihreää siirtymää. Mitä enemmän odotamme, sitä enemmän se maksaa, Räikkönen pohtii.
Räikkönen sanoo, että koronapandemian ja Venäjän laittoman hyökkäyssodan johdosta EU pohtii myös aivan uudella tavalla omaa turvallisuuttaan ja strategista autonomiaansa, eli sitä, miten EU voi toimia itsenäisesti tärkeillä sektoreilla ja irtautua haitallisista riippuvuussuhteista muun muassa raaka-aineiden ja energian osalta.
– EU:n omavaraisuuden kasvattaminen on varmastikin lähtökohtaisesti kannatettava ajatus, mutta miten se tapahtuu, onkin jo toinen asia. Tässä mielessä isojen jäsenmaiden rooli ja valtiontukikysymykset ovat sellaisia asioita, joihin meilläkin pitää olla selkeä kanta. Miten ajetaan koko EU:n, mukaan lukien pienet jäsenmaat kuten Suomi, etuja, Räikkönen tarkentaa.
– Alkavalla hallituskaudella tullaan myös käynnistämään EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ja EU:n rahoitusohjelmien sisällön valmistelu vuosille 2028-2034. Lähdemmekö liikkeelle siitä, että leikkaamme yhteisistä työkaluista vai olemmeko mukana mahdollistamassa tulevaisuuden kestävää ja iskukykyistä Eurooppaa? Räikkönen pohtii.
Vaikka me suomalaiset emme olekaan samanlaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi monet Etelä-Euroopan maat, ilmastonmuutos näkyy meilläkin koko ajan kasvavassa määrin
Hannele Räikkönen
”Ruoantuotantoa nykyistä kestävämpään suuntaan”
Suomalaiset ovat heränneet kotimaisen ruoan tuotannon tärkeyteen. Omavaraisuus ja huoltovarmuus puhuttavat. Hannele Räikkönen muistuttaa, että EU:n maatalouspolitiikka sekä maaseudun kehittämisohjelma yrittävät yhdistää kestävän ruoantuotannon, kohtuullisen elintason viljelijöille sekä maaseudun elinvoimaisuuden.
– Kaikki nämä linkittyvät myös vahvasti EU:n kunnianhimoisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. EU tukeekin aktiivisesti talouden, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä. Ilmastohaasteet luovat maataloustoimijoille koko ajan uusia ongelmia, kuten esimerkiksi viime viikkoina kuivuudesta kärsivässä Espanjassa olemme nähneet. Meillä täytyy olla kyky muuttaa ruoantuotantoamme kestävämpään suuntaan, Räikkönen kertoo.
”Parhaat mahdollisuudet saada EU-rahoitusta”
Pirkanmaalaisittain kiinnostavia hankkeita ovat niin pääradan peruskorjaushanke kuin täysin uudenlainen Suomirata. Toimivat liikenneyhteydet ovat elintärkeitä niin Pohjoismaiden suurimmalle sisämaakaupungille Tampereelle kuin koko 533 000 asukkaan Pirkanmaalle.
– Olen tehnyt raide-edunvalvontaa ja erityisesti Suomen pääradan vaikuttamista EU-tasolla ja Suomessa pitkälti yli 10 vuotta. Voin sanoa, että meillä on jo tällä hetkellä parhaat mahdolliset mahdollisuudet hakea ja saada EU-rahoitusta meidän Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja erityisesti sen ydinverkkoon kuuluviin hankkeisiin, joihin myös päärata kuuluu Suomessa, Hannele Räikkönen sanoo.
– Toisin sanoen EU on valmis tukemaan hankkeitamme, kunhan vain haemme. Tämän viestin olemme kuulleet Euroopan komissiosta lukuisia kertoja vuosien aikana. Meidän haasteemme ratainvestointien osalta ovat kansallisia. Meillä pitää olla kykyä priorisointiin sekä merkittäviin kansallisiin investointeihin. Pitää olla valmiutta saada hankkeet sellaiseen suunnitteluvalmiuteen, että voimme hake rahoitusta myös oleellisiin rakentamishankkeisiin, Räikkönen korostaa.
– Suomen päärataryhmä, jota me Pirkanmaalta vedämme, on omissa hallitusohjelmatavoitteissaan nostanut esille tarpeen luoda Suomessa selkeä pääradan kehittämisen toteuttamisohjelma vuosille 2023-2033. Se sisältää myös pääradan keskeiset liityntäyhteydet, läntiset painotukset poikittaisratoineen ja satamayhteyksineen sekä selkeän viestin raideliikenteen hankkeiden priorisoinnista Suomessa. Lisäksi olemme painottaneet, että Suomen tulisi osoittaa TEN-T-ydinverkon (Euroopan laajuinen liikenneverkko) toteutukseen oma rahoituskehys valtion väyläverkon investointiohjelmassa, Räikkönen kertoo.
”Meidän on osallistuttava aktiivisemmin”
– Meihin pirkanmaalaisiin pätee aivan sama viesti kuin kansalliselle tasollekin: meidän pitää osallistua aktiivisemmin, Hannele Räikkönen kannustaa.
– Rohkenen väittää, että olemme ottaneet EU-tekemisessämme takapakkia viime vuosina ja kuukausina. Meidän pitäisi käyttää enemmän aikaa ja resurssia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön eurooppalaisten kumppaneiden kanssa kuin juuri nyt teemme, Räikkönen ravistelee.
– Lisäksi tuntuu, että käytämme välillä liikaa energiaa toissijaisiin asioihin. Toivoisinkin kyseenalaistamisen sijaan johtajuutta EU-asioissa ja panostuksia EU-tavoitteidemme saavuttamiseksi, Räikkönen suosittelee.
Räikkönen kertoo, että Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston tekemisen viitekehyksenä tänä vuonna on vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä ilmastoneutraalisuustavoitteiden tukeminen, alueen saavutettavuuden edistäminen sekä maakunnan turvallisuus- ja resilienssitavoitteiden tukeminen.
– Näihin teemoihin on saatavissa merkittävää EU-rahoitusta. Ilokseni voin sanoa, että meillä on alueen yhteistyökumppaneiden kanssa kiinnostavia kuvioita valmistelussa. Peräänkuulutan kuitenkin enemmän sitoutumista ja strategisuutta. Saamme EU-yhteistyöstä irti juuri sen, mitä siihen itse satsaamme ja investoimme, Räikkönen huomauttaa.
”Ilmastonmuutos näkyy kasvavassa määrin”
– Vaikka me suomalaiset emme olekaan samanlaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi monet Etelä-Euroopan maat, ilmastonmuutos näkyy meilläkin koko ajan kasvavassa määrin, Hannele Räikkönen herättelee.
Räikkönen sanoo, että onneksi Suomessa tehdään esimerkiksi kuntatasolla jo nyt erittäin ansiokasta ilmastotyötä.
– Nostan tässä yhteydessä esiin EU:n mahdollisuudet tukea meidän ilmastotavoitteitamme. EU tukee sekä ilmastonmuutokseen vastaamista että siihen sopeutumista sekä niin sanottua vihreää siirtymää. Meillä Pirkanmaalla on kaikki mahdollisuudet saada merkittävää lisäresurssia ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi, ja me olemmekin tehneet muun muassa Tampereen kaupungin kanssa erinomaista yhteistyötä kaupungin saamiseksi mukaan oleellisiin EU-aloitteisiin ja hyötymään EU-rahoituksesta. Tästä on hyvä jatkaa laajemmin muihin maakunnan toimijoihin, Räikkönen luottaa.
