LOUKONLAHTEEN suunnitellun ison asuinalueen ja liikuntapalvelujen kaava tulee vielä tässä kuussa valtuuston käsittelyyn. Kunnanhallitus päätti viime tiistain kokouksessaan esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä.
”Loukonlahteen voi kaavan perusteella rakentua koteja 1300 uudelle asukkaalle”, kertoo kaavan valmistellut arkkitehti Santeri Kortelahti Pirkkalan kunnasta.
Nykyisen asutuksen ja Pyhäjärven väliselle kaistaleelle on tulossa noin 250 kytkettyä ja erillispientalotonttia sekä noin 100-150 rivitaloasuntoa. Nykyisen liikekeskuksen kortteliin voi rakentaa 75 kerrostaloasuntoa.
Katujen ja muun infran rakentamisen arvioidaan alkavan jo vuoden kuluttua, mikäli kaava saa lainvoiman ilman viivytyksiä. Alueen ensimmäiset pientalotontit tulisivat tavoiteaikataulun mukaan luovutukseen 2025 ja talojen rakentaminen voisi alkaa seuraavana vuonna.
Pereentien varren urheilupuiston toteuttaminen onnistuu itsenäisesti asuinrakentamisesta riippumatta eikä sille ole asetettu kaava-aineistossa aikataulua.
KLIKKAA alla olevasta galleriasta havainnekuvia suuremmiksi. Karttahavainne on tuorein kaavaehdotus, jossa on rakentamista hieman vähemmän kuin kaavaluonnoksessa. Ilmakuvat ovat luonnoksen pohjalta tehtyjä.
KAAVAEHDOTUKSESTA jätettiin 44 muistutusta, kun se oli nähtävillä viime vuoden lopulla. Niiden perusteella kaavaan ei enää tehty olennaisia muutoksia.
Luonnosvaiheen jälkeen muutoksia oli tehty enemmän. Kortelahden mukaan asuntojen rakennusoikeus väheni tuolloin noin 15 prosentilla. Muun muassa uimarantaa lähellä olevalta vyöhykkeeltä poistettiin pientalojen tonttivarauksia.
Lue tästä, mitä Pirkkalainen kertoi tuolloisista muutoksista.
Maakuntamuseo huomautti vuonna 2020, että alue oli suunniteltu erittäin tiiviisti rakennetuksi ja mahdollisimman laajaksi, mitä museo ei pitänyt kulttuuriympäristön arvojen kannalta hyvänä ratkaisuna.
Museo listasi lähellä olevia arvoalueita, joista Haikan kartano, tanssilava ja asuinalue kuuluvat maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Haikan kartanon puiston aluetta laajennettiinkin.
Paranneltu ehdotus ei saanut silti maakuntamuseota pomppimaan innosta, kun se jätti lausunnon tämän vuoden tammikuussa. Maakuntamuseo halusi, että ”kaavan mahdollistamaa arkkitehtonista kirjavuutta kehitellään jatkosuunnittelussa maltillisempaan suuntaan”.
Maakuntamuseo korosti myös arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnitteleman Loukonlahden vanhan kerrostaloalueen arvoa. Se halusi, että uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut sopeutetaan 1960-1970 -lukujen yhtenäisenä säilyneeseen kaupunkikuvaan.
”Kävimme tämän jälkeen keskustelua museon kanssa ja olemme samoilla linjoilla. Kerroin kaavan punaisen langan olevan, että uusi Loukonlahti ja Ilveskosken suunnittelema vanha alue erottuvat arkkitehtuuriltaan selkeästi toisistaan ja näkyy, että ne edustavat eri aikakausia”, Santeri Kortelahti kertoo.
Ilveskosken ”Vanha-Loukonlahti” koostuu 1960-70 -lukujen tyypillisistä vaaleista elementtikerrostaloista. Kortelahden ”Uusi-Loukonlahti” tulee olemaan värikäs citypientalojen eli kytkettyjen omakotitalojen ja rivitalojen alue. Joitain tontteja on varattu myös erillisille omatonttisille taloille.
”Uutta ja vanhaa aluetta ei ole kuitenkaan erotettu toisistaan millään vyöhykkeellä, vaan ajatus on, että ollaan samaa naapurustoa”, Kortelahti lisää.
Kaavan myötä syntyy uutta kerrostalorakentamista Loukonlahden vanhan liikerakennuksen paikalle Kreetantien eteläpuolelle.
”Siinä päädyttiin ratkaisuun, jossa paikalle rakentuvat uudet kerrostaloasunnot vievät mahdollisimman vähän näkymiä nykyisiltä asukkailta. Liikerakennus rakentunee kaksikerroksisena aivan Kirkkoveräjätien ja Kreetantien risteykseen”, Kortelahti selostaa.
Ei tehdä Pirkkalasta
Härmälä lähiöö
LOUKONLAHDEN peltomaiseman säilyttämisen ja maltillisemman rakentamisen puolesta jätettiin vuonna 2021 asukkaiden adressi, johon kertyi lähes 1100 nimeä.
Adressin jättänyt Sanna Kauppinen vastusti Loukonlahden asemakaavan toteuttamista edelleen ehdotuksesta jättämässään muistutuksessa. Samoin moni muu purki kiukkuaan vielä vehreinä olevien Pirkkalan peltojen ja muiden vapaiden alueiden puolesta.
Pirkkala-seura toivoi omassa mielipiteessään, että Haikan kartanon rauniopuisto toteutetaan kulttuuriympäristöselvityksessä suositellulla tavalla siten, että kevyen liikenteen reitit eivät ole liian lähellä raunioita, puusto säilytetään ja kohteisiin merkitään opasteet.
