PIRKKALAN koulujen, päiväkotien ja liikuntapaikkojen tulevaisuus kirvoitti kunnanvaltuutetuilta kommentteja valtuuston kokouksessa maanantai-iltana, kun illan aiheena oli sivistyspalvelujen palveluverkkoselvitys.
Puheenaiheeksi nousivat etenkin koulujen kokoon ja oppilasmäärään liittyvät asiat. Uuden Kalliomäen koulun rakentaminen Pakkalankulman viereiselle pellolle sai useilta valtuutetuilta lähtökohtaisesti positiivisen vastaanoton, mutta puheenvuoroja pidettiin hankkeen yksityiskohdista ja sen suhteesta muihin alueen kouluihin.
Valtuutettu Juha-Pekka Helminen (kok.) sanoi tervehtivänsä Kalliomäki-hanketta ilolla, sillä se helpottaa alueen lasten koulupolkuja. Samaan aikaan häntä kuitenkin huoletti, aiotaanko Toivion päiväkodin uusista tiloista rakentaa liian väljät.
”Toivion koulu ja varhaiskasvatusta on ajateltava ennen kaikkea alueen lasten lähipalveluna ja mitoitettava niin, ettei lapsia tarvitse roudata kasvavilta Partolan ja Pereen alueelta Toivioon vain siksi, että siellä sattuisi olemaan ylimääräistä tilaa päiväkodissa ja koulussa”, Helminen totesi.
TOIVION päiväkodin vanhaa rakennusta suunnitellaan korvattavaksi koulun yhteyteen rakennettavilla uusilla tiloilla kolmelle ryhmälle.
Kristiina Kaila (vihr.) toivoi selvennystä palveluverkkoselvityksen kohtaan, jossa käsiteltiin Toivion päiväkodin ”elinkaarensa lopussa” olevan vanhan rakennuksen tilannetta Kalliomäen koulun aloittaessa.
Sivistysjohtaja Harri Rönnholmin vastauksen mukaan Toivion muuttamista kolmisarjaiseksi päiväkodiksi aletaan valmistella vasta sitten, kun Kalliomäen koulun toiminta on pyörähtänyt käyntiin.
Myös Hyrsingin koulun tulevaisuutta pohdittiin, ja osa valtuutetuista näki kunnan kaavoituksen olevan ratkaisevassa asemassa siinä, mihin suuntaan kyläkoulun oppilasmäärä viiden vuoden seurantajaksolla kehittyy. Esimerkiksi Veli-Matti Ahtiainen (ps.) toivoi kunnan kiinnittävän huomiota maankäyttöön alueella.
Valtuusto sai palveluverkkoselvityksen tiedoksi, eli se ei tehnyt selvitykseen liittyen päätöksiä. Kunnanhallitus hyväksyi selvityksen esitykset tulevista toimenpiteistä aiemmin helmikuussa, ja varsinaiset päätökset eri toimista tehdään aikanaan eri toimielimissä.
KALLIOMÄEN koulun liikuntasalista toivottiin puheenvuoroissa helpotusta Pirkkalan kunnan liikuntapaikkapulaan. Esimerkiksi Niilo Rautionmaa (kok.) toivoi salista tarpeeksi tilavaa. Rautionmaa totesi, että liikuntasalin korkeatasoista arkkitehtuuria tärkeämpää on, että kuntaan ylipäätään saadaan uusi hyvä sali otolliselle paikalle.
”Pirkkalassa on vain vähän liikuntatiloja kysyntään nähden, ja Kallionmäen koulu tulee hyvälle paikalle joukkoliikenteen varrelle”, Rautionmaa sanoi.
Aki Vainio (kesk.) visioi, josko liikuntasalin sijaan saataisiin monipuolisempi liikuntahalli, josta löytyisi erilaisia lattiapinta-aloja esimerkiksi katukorikselle ja skeittaukselle.
SELVITYKSESTÄ löydettiin myös puutteita. Mikko Kuoppa (vas.) huomautti, että siinä ei juurikaan käsitelty ikäihmisten palveluja.
”Tutkimusten mukaan pirkkalalaiset antavat monille kunnan palveluille kouluarvosanaksi kasin tai ysin, mutta vanhuspalvelujen arvosana on seiskan nurkilla. Se on selvästi alin palveluistamme annettu arvosana. Selvityksessä ei tähän puoleen paljoa puututtu”, Kuoppa kritisoi.
KOKOUS käynnistettiin juhlavissa tunnelmissa kirjajulkistuksella sekä ansio- ja kunniamerkkien jaolla.
Historiantutkija Pekka Kaarninen piti puheen uutuuskirjansa Kasvun vuodet – Pirkkalan historia 1990–2022 julkaisun kunniaksi. Valtuutetut saivat kirjan myös kotiin viemisiksi. Kirjaa esitellään tarkemmin ensi viikon Pirkkalaisessa.
Lisäksi kokouksen yhteydessä jaettiin tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä ja Suomen Kuntaliiton ansiomerkkejä ansioituneille kuntalaisille ja kunnan palveluksessa oleville.
