SIRPIT heiluvat ruovikossa tottuneen näköisesti. Joukko Pirkkalan muinaisaikayhdistyksen jäseniä on jalkautunut Pirkkalankylään Sikojoen rantaan keräämään järviruokoa, ja ensimmäinen nippu saadaan kasaan nopeasti.
Langalla nipuksi solmitut ruo’ot on tarkoitus hakea rannasta myöhemmin traktorilla ja viedä talteen Reipin tilalle, jonka liepeillä sijaitsee yhdistyksen rakenteilla oleva muinaiskylä.
Ruokoja tarvitaankin paljon, sillä niistä on tarkoitus rakentaa katto muinaiskylän kuoppatalolle. Birckalaiset-yhdistys on varannut jäsenilleen paikkoja Pirkan opiston toukokuussa pidettävälle kurssille, jossa opetetaan käyttämään ruokoa rakennusmateriaalina.
Kurssin opettajana toimii ruokokattoja tekevä yrittäjä Tarmo Ahonen.
”Pyrimme keräämään kurssilla tarvittavista ruo’oista ainakin osan itse, osan joudumme ehkä ostamaan. Mukavaa, että ainakin osan rakennusmateriaalista saa kerättyä ihan lähimaastosta”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Arja Rinneaho.
RUOKOA tarvitaan noin 60 neliömetrin edestä, jotta katosta saadaan tarpeeksi tiivis osin päällekkäisillä ruokokerroksilla.
”Optimisää keruulle on tällainen pikkupakkanen, kun hanki kantaa ja ei tarvitse kahlata lumessa”, Rinneaho kuvailee.
Sirppejä hommassa käytetään paitsi historiallisuuden, myös kätevyyden vuoksi. Esimerkiksi puutarhasaksilla ruokojen napsimiseen kuluisi iäisyys, kun taas sirpillä saa katkottua ison määrän kerralla, kertoo yhdistyksen aktiivinen jäsen Tuija Sandholm.
”Se ei ole helpoin tapa, mutta sopivan muinainen. Sirpin käyttö sopii ajan henkeen, näin nämä asiat hoidettiin 1000 vuotta sitten”, lisää Rinneaho.
JOS rannoilla samoilu sirppi kourassa kuulostaa hauskalta tavalta viettää talvipäivää, Birckalaiset ottaa ilolla vastaan talkoolaisia ja myös valmiita ruokonippuja.
”Jos joku innostuu, meiltä saa ohjeet, miten ruokoja niputetaan. Mahdollisesti voimme jopa hakea niput suoraan kerääjältä”, Rinneaho sanoo.
Tavoitteena on, että kuoppatalon katto saataisiin mahdollisimman valmiiksi toukokuun kurssin aikana. Kurssi kokoontuu paikan päällä muinaiskylässä.
