ENERGIANSÄÄSTÖÄ tavoiteltaessa asunnon eristyksen parantaminen tai lisäeristys on harkinnanarvoinen vaihtoehto, sillä esimerkiksi pientalon energiakulutuksesta jopa 40–60 prosenttia kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitykseen energiasta kuluu noin 20–30 prosenttia, saman verran kuin käyttösähköön.
− Etenkin vanhemmissa, ennen vuotta 1980 rakennetuissa rakennuksissa lisäeristämisestä on usein hyötyä. Lisäeristäminen on kannattavaa ulkoverhousremontin yhteydessä, erillään se on harvoin kustannustehokasta, muistuttaa Ekokumppanit Oy:n energia-asiantuntija Silva Vuopponen.
Tilojen lämmitysenergian poistumiseen on useita reittejä: ilmanvaihto 35 prosenttia, ikkunat ja ovet 25−30 prosenttia, seinät 15−20 prosenttia, yläpohja 10−15 prosenttia ja alapohja 5−10 prosenttia. Kun lisäeristämisen ansiosta rakenteen läpi menevä lämpöteho pienenee, lämmitysenergian tarve vähenee.
ILMANVAIHTOON ei pidä tehdä muutoksia ilman, että tietää, mitä on tekemässä ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Pahimmassa tapauksessa ilmanvaihtoon tehtävillä muutoksilla voidaan aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin, huonontaa sisäilman laatua ja jopa lisätä energiankulutusta.
− Vääränlaiset materiaalivalinnat voivat johtaa siihen, että kosteus pääsee tiivistymään rakenteen sisään väärään paikkaan ja aiheuttaa näin vaurioita rakenteille, Vuopponen sanoo.
Hyvä testi on seurata kylpyhuoneen peilin huurtumista suihkun jälkeen. Mikäli huurtuminen ei ole selvästi vähentynyt tai poistunut vartissa suihkun jälkeen, voi se kertoa ilmanvaihdon ongelmista.
Koneellisissa ilmanvaihtojärjestelmissä venttiilien säätäminen ja lämmöntalteenottojärjestelmän asentaminen kuuluu jättää ammattilaisille.
TALON rakenteesta eristää voi niin vaippaa, yläpohjaa, alapohjaa kuin sokkelia tai kellarin seiniä.
Rakennuksen vaipalla tarkoitetaan ulkoilmaa vasten olevaa seinäpintaa. Mikäli rakennuksen vaippaan suunnitellaan lisälämmöneristystä, kannattaa se yleisesti toteuttaa ulkopuolelta. Tällöin rakenteessa ei lisätä kosteusvaurion riskiä kastepisteen siirtyessä ulommaksi rakenteessa.
Vaipan lisäeristäminen on mahdollista myös sisäpuolelta esimerkiksi pintasaneerauksen yhteydessä. Sisäpuolelta lisäeristettäessä on kiinnitettävä erityishuomiota rakenteen kosteuskäyttäytymiseen, ettei kastepiste pääse muodostumaan rakenteessa haitalliseen paikkaan.
− Painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi olla riskinä, että tuloilmareittejä tilkitään esimerkiksi ikkunoiden tiivistyksessä. Jos rakennusfysiikka ei ole itselle tuttua, materiaaleissa ja eristevahvuuksissa kannattaa yleensäkin hyödyntää konsulttia, Vuopponen huomauttaa.
RAKENNUKSEN yläpohjan eristystä on usein helppo parantaa. Vanhat eristeet saattavat olla painuneet ja tuuli sekä eläimet ovat saattaneet ohentaa eristyskerrosta. Lämmön noustessa ylöspäin, korostuu yläpohjan merkitys erityisesti 1–1½ -kerroksisissa pientaloissa, koska pinta-ala on suurempi suhteessa lämmitettyyn pinta-alaan.
Yläpohjan eristystä voi usein parantaa lisäeristämällä esimerkiksi puhallusvillalla. Lisäeristyksen yhteydessä on muistettava huolehtia yläpohjan tuuletuksesta.
RAKENNUKSEN alapohjan merkitys on energiatehokkuuden kannalta usein pienempi kuin yläpohjan. Alapohjan eristyksen merkitys korostuu erityisesti rossipohjaisissa eli alapuolelta ulkoilmalla tuulettuvissa rakennuksissa
− Niissä lisälämmöneristys tehdään ryömintätilasta ja pitää huomioida alapohjan tuulettuvuus, Vuopponen painottaa.
Sokkelin tai kellarin seinien kautta tapahtuva lämpöhukka on usein pientä. Tärkeää on, että rakenteet pysyvät kuivina, eli salaojituksen toimivuuteen ja sadevesien ohjaukseen on kiinnitettävä huomiota. Mikäli salaojaremontti on ajankohtainen, on suotavaa asentaa kunnollinen routaeristys sokkelin ympärille. Se toimii samalla myös kellaritilojen ulkoseinien lämmöneristeenä.
OVIEN ja ikkunoiden tiiviydestä on syytä huolehtia pyrittäessä energiatehokkuuteen, sillä käytössä olevien ulko-ovien ja tuuletusikkunoiden tiivisteet painuvat helposti, jolloin ilmavuoto kasvaa. Vedon tunne saa asukkaan usein nostamaan tilan lämpötilaa, jolloin energiankulutus kasvaa nopeasti.
− Vedon tunnetta saadaan vähennettyä vaihtamalla ovien ja ikkunoiden polyeteenitiivisteet, mikäli ne ovat selvästi painuneet. Ilmavirran tuntee hyvin kosteaan kämmenselkään, Vuopponen vinkkaa.
Ikkunoista lämpöä poistuu johtumisen lisäksi myös lämpösäteilyn kautta. Poistumaa voi helposti rajoittaa pitämällä tiiviitä verhoja ikkunoiden edessä kylminä ja pimeinä aikoina. Verhot auttavat vedon tunteeseen.
− Jos tiivisteet ovat kunnossa, mutta ikkunoiden edessä tuntuu kylmältä tai vetoisalta, verhojen käyttö auttaa. Paksumman verhon pintalämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ikkunalasin, Vuopponen ohjeistaa.
www.hometalkoot.fi -sivustolta löytyy hyviä vinkkejä lisäeristämiseen ja riskeihin liittyen.
