SEKÄ UUSIEN että vasta paperilla olevien asuinalueiden parkkipaikkamäärät puhuttavat pirkkalalaisia. Esimerkiksi Soljan alueen hankaluutena asukkaiden, tilojen vuokraajien ja toimijoiden kannalta on parkkipaikkojen puute tilanteessa, jossa julkisen liikenteen yhteydet eivät kaikilta osin tyydytä.
Pirkkalan kunnan arkkitehti Santeri Kortelahden käsitys on, että autopaikoista käytävä keskustelu on saanut vähän ylikierroksia. Hänen mielestään on vaikea sanoa sitä, onko autopaikkatilanne laajasti ottaen kovin ongelmallinen Pirkkalassa.
”Kriittinen asukaspalaute tulee yleensä kuuluviin. Harvemmin kukaan, joka on autoton tai jolla ei ole ongelmaa autopaikkojen vähyydestä, kommentoi missään mitään.”
Hän näkee, että Pirkkalan kaupungistuminen sekä energian hinta ja riittävyys johtavat vallitsevasta tilanteesta poikkeavaan skenaarioon tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että autoriippuvuudesta on päästävä irti vähän kerrallaan.
SOLJASTA onkin arkkitehdin mukaan pyritty luomaan tulevaisuuden tarpeisiin sopiva asuinalue. Kaavaa laadittaessa alueelle laskettiin tarvittavan vähintään 607 autopaikkaa. Kaavavaiheen yleissuunnitelma sisälsi noin 720 autopaikkaa.
”Lopullinen toteutuma tulee olemaan jotakin noiden kahden luvun välillä.”
Autopaikkojen määrän minimivaatimus Soljassa on asemakaavassa ollut kerrostaloissa yksi autopaikka jokaista 85 kerrosneliötä kohti ja townhouse-asunnoissa kaksi autopaikkaa asuntoa kohden.
”Asuntojakauma, joka tulee alueelle, määrittelee sitten markkinat. Jos on pieniä asuntoja paljon, se merkitsee, että autopaikkoja ei ole kaikille asunnoille.”
Kortelahti korostaa, että kaava esittää minimivaatimuksen. Kaavassa on joustoa, mikä sallii rakentajalle toimimisvapautta.
”Rakennusliike voi toki tehdä autopaikkoja enemmän kuin kaavan vaatimus on. Usein ne toteuttavat kuitenkin vain minimin.”
YKSI sytyke parkkipaikoista käytävälle keskustelulle on, että joillakin kunnan asuinalueilla kadunvarsipysäköinti on valtautunut niin, että pysäköinti haittaa alueen tonttiliittymistä ajoa.
Soljan paikoitukseen kohdistuvan keskustelun Kortelahti näkee voivan kummuta siitä, että osalla asunnonhankkijoita on saattanut olla jostakin syystä vääriä tietoja alueen parkkimitoituksesta silloin, kun he ovat asunnon ostaneet. Hän huomauttaa, että osalle ostajakunnasta parkkipaikkojen määrä ei kuitenkaan ole ollut kynnyskysymys.
”Olen jutellut rakennusliikkeen edustajan kanssa juuri ja tilanne heillä on ollut se, että autopaikkojen vähyydestä on selvästi tiedotettu myynnin yhteydessä. Ostajan on täytynyt olla tietoinen siitä, mitä on ostamassa.”
Asukkaita on Soljassa nykyisin 573. Kerrosalasta on rakennettu noin 29 000 kerrosneliömetriä. Jos koko alue rakentuu samalla asukas-kerrosala -suhteella, soljalaisia tulee olemaan 1300. Asemakaavassa on alueen asukasmääräksi arvioitu noin 1500 henkilöä.
Noin 90 prosenttia Soljan tonteista on jo luovutettu tai ollaan luovuttamassa rakennusliikkeille. Kortelahti arvioi, että alue voi olla rakennuskannaltaan valmis vuonna 2027.
KORTELAHTI mainitsee Pirkkalassa olevan myös asuntoalueita, joissa autopaikkojen määrä on laskettu Soljaa tiukemmalla suhdeluvulla. Läpikäytävän kuja Nuolialassa on tyypillinen uusi kerrostaloalue, joka sijoittuu tiheän joukkoliikenteen varteen. Autopaikkoja on vaadittu siinä yksi autopaikka sataa kerrosneliömetriä kohden. Soukonlahden tulevan asuinalueen parkkipaikkamäärät ovat puolestaan samaa mitoitusta kuin Soljassa.
Olennainen muutos on, että autopaikkavaatimus kaavoissa on muuttunut kerrosalaperusteiseksi kun se ennen oli asuntoperusteinen niin, että yhtä asuntoa kohden oli yksi autopaikka. Kortelahden mukaan näppituntumalta voi sanoa, että esimerkiksi Kyöstin, Suupan ja Loukonlahden vanhat 1970-luvun kerrostalokorttelit ovat tehokkuudeltaan väljiä ja uudemmissakin 1990-luvun kortteleissa on tyypillisesti yksi autopaikka jokaista 75 kerrosneliötä kohden.
Jos on pieniä asuntoja paljon, se merkitsee, että autopaikkoja ei ole kaikille asunnoille.
AUTOPAIKKOJEN vaatimukset ovat Pirkkalassa viime vuosina enenevässä määrin seuranneet tiivistyvän kaupunkiseudun ja Tampereen mallia, jossa autopaikkojen määrää pyritään aktiivisemmin hillitsemään kaavoilla, ja antamaan rakentajalle valtaa niiden määrän toteuttamiseen.
”Eli kehitys autopaikoitusmäärässä kaupunkialueella kulkee erisuuntaan kuin toisaalta tilastollinen autoistumisaste.”
Osa tulevaisuuden paikoitusvisiota arkkitehdin mukaan on, että parkkitaloilla voidaan luoda maksullista asiointipysäköintiä. Tällaisia tonttimahdollisuuksia on muun muassa Ollikantien varressa.
Edit: Lisätty tiedot 1970- ja 90-luvun parkkipaikoituksen mitoituksista 16.1. klo 12.
