SUOMEN vahvimpiin kasvukuntiin kuuluva Pirkkala on kasvanut viime vuonna kunnan virallista tavoitetta vähemmän. Pirkkalassa oli marraskuun lopussa 20 216 asukasta ja väestönlisäys tänä vuonna 156 henkeä eli 0,8 prosenttia.
Kunnan asettama ihanteellisen kasvun tavoite on 1,5 prosenttia vuodessa eli nykyisellä asukasmäärällä noin 300 henkeä vuodessa. Tuolla kasvuvauhdilla kunta pysyy elävänä, mutta palvelut eivät kärsi kasvuähkystä.
”Tuo 1,5 prosenttia tarkoittaa keskimääräistä kasvua kymmenen vuoden aikajänteellä. Viimeisen kymmenen vuoden osalta ollaan hyvin lähellä kasvun tavoitetta”, toteaa pormestari Marko Jarva.
Kuluvalle vuodelle 2023 Pirkkala povasi vielä marraskuussa talousarviota tehdessään isoa 500 hengen asukaslisäystä.
Jarva veikkaa nykyiseen maailmantilanteeseen perustuen, että kasvu jää paljon pienemmäksi.
”Arvaukseni on, että väestönlisäys voisi olla ensi vuonna 300 henkeä”, Jarva sanoo.
Syynä ovat viime aikojen maailman heilahtelut sotineen ja inflaatioineen. Sota Ukrainassa vaikuttaa pitkittyvän. Rakentamisen kustannukset ovat nousseet rajusti.
Arvaukseni on, että väestönlisäys voisi olla ensi vuonna 300 henkeä
Marko Jarva
Kodeissa mietitään nyt tarkkaan korkojen nousua, sähkön hintaa ja oman rahapussin kestävyyttä.
PIRKKALA arvioi väestönkasvuaan muun muassa rakentajille myytyjen ja vuokrattujen tonttien luovutusmääristä. Tonteille asetetaan takaraja, jolloin rakennusliikkeen on aloitettava rakentaminen.
”Tietojohtamisen malli on toimiva. Sen oletus kuitenkin on, että kaikki tapahtuu ilman taloudellisia tai muita heilahteluja. Se ei ota huomioon ulkopuolisia häiriötekijöitä”, Jarva toteaa.
Ja nyt Putin on tullut asuntomarkkinoille.
VUONNA 2021 Pirkkala kasvoi suhteellisesti eniten seudun kunnista kahden prosentin eli noin 400 hengen kasvullaan. Tampereen kaupunkiseudun keskimääräinen kasvuprosentti oli silloin 1,3.
Seudun kasvun kärkikunnassa Pirkkalassa tilanne on huonoinakin aikoina naapureita parempi.
Uusia taloja nousee muun muassa keskustassa, Soljassa ja pian aivan uudella alueella Soukonlahdessa.
”Rakennusliikkeiltä ei ole tähän mennessä juuri tullut pyyntöjä kohteiden lykkäämisestä tonteilla, joita niille on luovutettu”, Jarva kertoo.
Sen sijaan viime vuonna jaetuilta omakotitonteilta on asukkailta tullut joitakin peruutuksia tai rakentamisen lykkäyspyyntöjä vedoten nimenomaan rakentamismarkkinoilla syntyneeseen hankalaan tilanteeseen.
Artikkeliin korjattu 3.1. ilmaisut ”viime, ensi ja tänä vuonna” vastaamaan vuoden vaihtumisen jälkeistä tilannetta.
