Luetuimmat 2022: Miten luodaan identiteetti kaupunginosalle, jota ei vielä ole? Pirkkalainen-lehti kehitti oman kotiseutulaulun Rajasalmeen rakentuvalle Soukonlahden asuinalueelle

PIRKKALAINEN julkaisee vuodenvaihteessa uudelleen kuluneen vuoden parhaita juttuja. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 5.5.2022.

RAJASALMEN sillan kupeessa pellolla maansiirtoajoneuvot hyörivät. Siinä syntyvät uuden Soukonlahden asuinalueen kadut, puistot ja tontit.

”Tästä tulee noin 1100 asukkaan alue”, kertoo Pirkkalan kunnan arkkitehti Santeri Kortelahti.

Vielä viime keväänä maisema oli koskematonta peltoa. Alla olevan havainnekuvan mukaisessa kunnossa alue voi olla jo kuutisen vuoden kuluttua.

Alueen ensimmäiset tontit luovutetaan ensi syksynä.

”Järjestimme maaliskuussa tontti-infon, jossa oli paikalla paljon kiinnostuneita rakennusliikkeiden edustajia.”

”Kunnalle voi jättää suunnitelmia alueen toteutuksesta elokuun loppuun asti, minkä jälkeen raati valitsee ensimmäisille tonteille kaksi toteuttajaa”, Kortelahti kertoo.

Suunnitelma on, että joka vuosi 2022–2025 rakentajille annetaan tarjolle yksi Soukonlahden palanen tehtäväksi.

Asuntojen kysyntä asettaa aina rajaehdot, mutta tähän asti on Pirkkalaan tulijoita piisannut.

MINKÄLAINEN asuinalue Soukonlahdesta sitten tulee?

Oheinen kuva kertoo olennaisen ja Kortelahti selventää lisää.

”Soukonlahteen voi tehdä kaksi 14-kerroksista tornitaloa ja pistemäisiä kerrostaloja Pyhäjärven rannan puolelle. ja muurimaisia toisissaan kiinni olevia kerrostaloja moottoritien puolelle. Korttelin sisälle ja Turrintien reunaan tulee kytkettyjä omakotitaloja eli citypientaloja.

”Reunoilla Kolmostien melulta suojaamassa on yhtenäinen toisissaan kiinni olevien talojen muuri, joka rakennetaan ensiksi.”

Nuo talot näkyvät yläkuvassa Nokialle vievän moottoritien rampin vieressä.

Pysäköinti on pääosin ulkoreunoilla ns. pintapysäköintinä. Kuvassa näkyy pitkä pysäköintialue Naistenmatkantien ja talojen välissä. Parkkipaikan ja tien väliin tulee muuri.

”Korttelin sisäosasta on suunniteltu suojaisa. Sinne tulee vain joitakin pysäköintipaikkoja. Pientaloihin voi tehdä autopaikan talon sisälle tai vaihtoehtoisesti ottaa sen kauempaa parkkipaikalta”, Kortelahti kertoo.

Alueella on mahdollisuus toteuttaa nykykäytäntöjä väljempää pysäköintinormia. Parkkipaikkoja tulee siis enemmän kuin esimerkiksi Pereen kaavojen yhteydessä.

ENTÄ MIKÄ on Soukonlahden identiteetti asuinalueena?

Kortelahti on suuunitellut myös Soljan alueen kaavan. Soljaa hän kuvaili keskieurooppalaiseksi kukkulakaupungiksi.

Mistä lähtökohdista aloit miettiä Soukonlahtea?

”Kohde oli haastava sikäli, että alueella ei ollut ennestään oikeastaan hahmoa, identiteettiä. Kyseessä oli pelto, ja vieressä moottoritie.”

”Ajattelin, että heikkoudet käännetään vahvuuksiksi. Tie tarkoittaa hyviä kulkuyhteyksiä ja järven ranta on plussapuoli. Sinne tulee venepaikkoja ja puistoreitti”.

Ensiksi Kortelahti luonnosteli täysin pyöreän asuinalueen, jota talomuuri reunusti. Sitten syntyi lopullinen malli.
Kortelahti puhuu alueen sisäisestä dynamiikasta. Alueelle ajetaan nykyisen Turrintien läntisestä liittymästä. Korttelin sisin on rauhallinen.

Seisomme kevättuulessa sorapintaisella alueella rakennusmiesten työstäessä katujen pohjia

”Tästä tulee Linnanpiha, kahden tornitalon välistä korttelin sisään vievä väylä. Rannassa on Soukonkaari, alueen kiertävä rantaväylä.”

Pellolla on kaksi luonnonmukaista metsäsaareketta. Ne säilyvät.

Rajasalmi on valtakunnallisesti tunnettu paikka miljoonien ohikulkevien autoilijoiden silmissä, siinä missä Kymijoki tai Vuoksi idässä tai Kemijoen ylitys Lappiin mennessä.

Siksi Kortelahti halusi Soukonlahteen maamerkin tuntua. Sitä tuovat kaksi tornitaloa ja värikäs ulkoasu, joka pistää toivottavasti myönteisenä Pirkkala-näkymänä Rajasalmen ylittäjän silmään.

Rakennustapaohjeissa on määrätty monia asioita värityksestä lähtien.

”Soukonlahdesta tulee värikkäämpi kuin Soljasta. Ulkopinnat ovat terstä ja lasia, paitsi rannan pistetaloissa tiiltä ja yksi talo tornien vieressä on puutalo.”

RAJASALMEN viereisellä pellolla voi aistia käynnissä olevan historiallisen hetken. Maisema kokee suurimman muutoksen sitten sillan valmistuttua 1974.

Pian uudet asukkaat alkavat muuttaa alueelle.

”Kaavoittajana ajattelen, että suunnittelen asuinalueita ihmisille, jotka sinne muuttavat. Vielä heitä ei ole.”

”Tämä rakentamisen alkuvaihe on aina jännittävä seurattava. Itse olen nähnyt alueen silmissäni tähän asti vain kolmiulotteisena mallinnuksena tietokoneella.

NIIN, MITÄ Soukonlahdesta ajatellaan sadan vuoden kuluttua? Muistellaanko alueen historiaa nostalgisesti runoillen Soukonlahden asukasyhdistyksen satavuotisjuhlassa?

Toimittaja eläytyi tilanteeseen tuolloin sadan vuoden kuluttua ja sepitti Soukonlahdelle oheisen ylvään kotiseutulaulun kyseisessä juhlassa vapaasti esitettäväksi!