LIKI kolme vuotta sitten, eli alkukeväällä 2020, Pirkkalan hyvinvointilautakunta päätti supistaa Hyrsingin ala-asteen 0–2.-luokkien koulutaloksi. Sitä isommat lapset ripotellaan Kirkonkylän ja Naistenmatkan kouluihin jatkamaan alkanutta opinpolkuaan.
Toimenpidettä perusteltiin sillä, että siitä kertyy kunnalle säästöä. Julkisuuteen kerrottu säästösumma oli pitkälti alle 100 000 euroa ja lisäksi arvio vaihteli suuresti, joten tällaiselle maallikolle jäi käsitys, että todellista vuosisäästöä ei kukaan osannut laskea.
Pidin jo tuolloin moraalisesti arveluttavana päätöksenä sitä, että Pirkkalan kaltainen lapsiystävällisenä tunnettu kunta alentuu raapimaan säästöjä lasten hyvinvoinnista supistamalla hyvin toimivan, turvallisen ja teknisesti terveen ala-asteen käyttöä. Hyrsingin yli 100 vuotta vanha kyläkoulu on Pirkkalan ainoa koulurakennus, jossa ei ole koskaan ollut sisäilmaongelmia.
Meidän kylämme olemassaolo on aina muistettu vain silloin, kun kunnan on pitänyt jostain säästää.
LUETTUANI toissa viikon Pirkkalainen-lehden hämmästelen päätöstä vieläkin enemmän! Lehdessä kerrottiin, että Soljan lastentalossa opiskelevat lapset eivät mahdu jatkamaan koulupolkuaan Naistenmatkan koululle. Kävi myös ilmi, että Nuolialan koulu on näillä oppilasmäärillä käymässä ahtaaksi.
Näiden seikkojen valossa tuntuu aivan järjen köyhältä, että myös Hyrsingin koululaisia ollaan häätämässä pois, vaikka siellä olisi tilaa useammallekin oppilaalle.
Hyvinvointilautakunnan vuonna 2020 tekemän päätöksen seurauksena Hyrsingistä päädyttiin heti supistamaan pois 5.–6.-luokat. Seuraavana vuonna piti supistaa 3.–4.-luokat, mutta sitten päättäjät hoksasivat, että eihän Kirkonkylälle tai Naistenmatkalle mahdukaan lisää oppilaita, kun niiden remontit olivat kesken.
Nyt tässä sitten roikutaan niin sanotusti löysässä hirressä ja odotellaan, koska koulun vaihto tulee toteutumaan.
LAPSELLE koulun vaihto kesken ala-asteen ei ole ihan yksinkertainen ja mitätön asia. Yritän selittää 3.-luokkalaiselle tyttärelleni, että hänet tullaan repimään tutusta pienluokasta, tuttujen kavereiden luota huomattavasti isompaan kouluun ventovieraiden oppilaiden ja opettajien pariin siksi, että kunta saisi säästettyä rahaa.
Sitä selitystä on täällä syrjäkylällä asuvan kauhean vaikea ymmärtää itsekään, sillä meidän kylämme olemassaolo on aina muistettu vain silloin, kun kunnan on pitänyt jostain säästää!
Esimerkiksi oman tyttäreni kohdalla nyt 1,3 kilometrin koulumatka tulee vaihtumaan liki 6 kilometrin matkaan.
USEILLE hyrsinkiläisille myös koulumatkojen pituus muuttuu merkittävästi. Esimerkiksi oman tyttäreni kohdalla nyt 1,3 kilometrin koulumatka tulee vaihtumaan liki 6 kilometrin matkaan, tuleepa kohteena olemaan kumpi vaihtoehto hyvänsä. Näin ollen kunta on velvollinen korvaamaan maksuttoman koulukuljetuksen lapselle. Ja siitä päästäänkin taas kysymykseen, että ovatkohan saavutettavat säästöt lopulta niin suuria kuin oletetaan.
Myös Hyrsingin koulutalon kiinteistönhoitokulut säilynevät suurin piirtein samoissa lukemissa kuin koulun toimiessa täydellä teholla.
PIRKKALAN kunta on valmis sijoittamaan miljoonia suurkoulujen rakentamiseen, jotka ilmeisesti käyvät muutaman vuoden kuluttua jo liian ahtaiksi. Silti varoja ei riitä Hyrsingin koulun säilyttämiseen, joka toimiessaan jatkossakin 0-6.- luokkien ala-asteena helpottaisi muiden koulujen painetta oppilasmäärien suhteen.
Voi kunpa joku osaisi selittää tällaiselle maalaistollolle, että mikä järki tässäkin touhussa on!
Kaisa Kallioluoma
Sorkkala, Pirkkala
