PIRKKALASSA sijainneen Partolan kartanon historiaa valotetaan museokeskus Vapriikin uutuuskirjassa.
Mirja Mäntylän tietokirja Tampereen kartanot esittelee nimensä mukaisesti tamperelaisten kartanoiden historiaa, mutta mukaan on mahtunut myös kaksi lähikuntien kartanoa.
Esiteltäviin kartanoihin kuuluu myös esimerkiksi Hatanpään kartano Pirkkalan tuntumasta.
Kuvitettu teos perustuu Mäntylän väitöskirjaan Kartanot ja kaupunki (2018). Kirjassa esiteltyjä kartanoita yhdistää läheinen suhde Tampereen kaupunkiin, vaikka yksikään niistä ei vielä 1900-luvun alussa sijainnut kaupungin alueella.
”Kartanoiden omistajaperheet olivat hämmästyttävän vaikutusvaltaisia ja aktiivisia Tampereen kaupungin taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa elämässä”, kertoo kirjan editoinut Marjo-Riitta Saloniemi Vapriikin tiedotteessa.
Kirjaa myy Vapriikin museokauppa.
PARTOLAN kartanon päärakennus ja muita rakennuksia sijaitsi aikoinaan nykyisten Kutteritien ja Pereentien risteyksessä. Pinta-alaltaan tila oli peräti 334 hehtaarin luokkaa.
Kartanon maat muodostettiin alun perin neljästä tilasta, ja 1700-luvulla sen omisti Pfalerin suku. Vuonna 1891 tilan omistus siirtyi Palmrothin suvulle.
Jatkosodan jälkeen tilaa pilkottiin rintamamiesten ja siirtoväen asuintiloiksi, ja tilan perineet Hannes Palmrothin lapset jakoivat kartanon maat keskenään.
Kartanorakennus paloi 1980-luvun alussa. Nykyään kartanosta on jäljellä enää villiintynyt ja metsittynyt puutarha.
HATANPÄÄN kartano puolestaan on säästynyt. Vuonna 1885 valmistunut kartano sijaitsee Tampereen Hatanpäällä arboretumin tuntumassa, Pyhäjärven rannalla.
Jutun lähteenä käytetty myös Pirkkala-seuran verkkosivujen artikkelia ”Partolan kartano”.
