Pirkkalalainen historiantutkija Tuomas Hoppu tekee kolmiosaisen kirjasarjan vuoden 1918 sodan tapahtumista – Mukana myös kuvaus rakuunapartion matkasta nykyistä Anian rantatietä Partolaan

Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela muisteli sota-aikaa Sankilan väenpirtissä. Tilaisuuden yllätysnumerona historiantutkija Tuomas Hoppu (oik.) esitteli uuden kirjansa.

PIRKKALALAINEN, Säijästä kotoisin oleva historiantutkija Tuomas Hoppu tekee kolmiosaisen kirjasarjan vuoden 1918 sisällissodan taisteluista Hämeen rintamilla.

Hän julkisti painotuoreen ensimmäinen osan Sankilassa pidetyssä tilaisuudessa.

Kirjassa taistellaan Vilppulan ja Ruoveden suunnalla, edetään Messukylän porteille ja koukataan Lempäälästä Pirkkalaan.

Kirjasarjan ensimmäiseen osaan mahtuu episodi myös Pirkkalasta. Lempäälästä kohti Tamperetta ratsastanut valkoisten rakuunapartio kulki nykyistä Anian rantatietä Pirkkalan nykykeskustaan ja edelleen Partolaan, missä se joutui pieniin kahakoihin.

”Toisenkin kirjan teksti on jo valmis”, Hoppu kertoi Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Sankilan kartanolla.

Pirkkalan nykyisellä alueella ei käyty 1918 suuria taisteluita. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela kuitenkin muistutti, että Pirkkala oli sodan tärkeä näyttämö, koska tuolloin Pispala ja Nokia kuuluivat Pirkkalaan.

Tuomas Hopun kolmiosaisen kirjasarjan ensimmäinen teos käsittelee sisällissodan taisteluita Hämeessä Vilppulasta aina Tampereen valtauksen alle 26. maaliskuuta 1918 asti.

Siuron asema sekä Raholan ja Kaarilan kartanot olivat myös sodan tapahtumien keskipisteissä.

Koskela kertoi täydelle väenpirtin yleisölle Pispalassa opettajana toimineen Salomon Liljan kirjasta ”Punakapina Pirkkalassa 1918”.

Sekä Pirkkalan että Tampereen vapautuspäiväksi merkittiin lopulta 6.4. 1918 eli sota katsottiin loppuneeksi tasan 104 vuotta sitten.

Tilaisuudessa luotiin katsaus sadan vuoden takaiseen Pirkkalaan.

Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Husa kysyi, olisiko nykyistä Pirkkalan kuntaa perustettu, mikäli seurakunnassa ei olisi ensin noussut halua erota Pohjois-Pirkkalasta eli Nokiasta.

Pormestari Marko Jarva kertoi, että Pirkkalan ensimmäiseksi kunnantaloksi oli ehdolla myös Mattilan tila Pirkkalankylältä, mutta Suupan tilan päärakennus oli lopullinen valinta. Sille paikalle on juuri noussut myös kunnan uusin punainen kunnantalo.