OLEN OPISKELLUT Naistenmatkan ala-asteella ja nyt käyn Suupanniityn yläastetta kahdeksannella luokalla. Olen aina ollut kiinnostunut kielten opiskelusta, mutta vaihtoehdot ovat olleet kovin vähäiset.
Pirkkalan yläkouluissa opiskellaan pakollisina kielinä englantia ja ruotsia. Lisäkieliksi on mahdollisena valita ala-asteella vain saksa tai espanja ja yläasteella noiden lisäksi venäjä tai ranska. Niistä ranska on ainoa minua kiinnostava kieli. Jos vaihtoehtona olisi ollut esimerkiksi korea tai portugali, olisin luultavasti innostunut valitsemaan itselleni lisäkielen. Uskon, että jos vaihtoehdot olisivat monipuolisempia, suurempi osa nuorista päätyisi valitsemaan itseään kiinnostavan lisäkielen.
Ensimmäisellä asteella opiskellut lisäkielet voisivat innostaa jatkamaan kieltenopiskelua peruskoulun jälkeenkin. Lukioissa on viime vuosina vähentynyt kielten opiskelu ja vaikka vaihtoehtoja olisikin, moni ei halua opiskella enempää kieliä, kuin on pakko. Kielten opiskelumahdollisuudet peruskoulussa saattaisivat lisätä kieltenopiskelua toisella asteella, sillä nuoret olisivat ehtineet jo tulla tutuksi kielen kanssa ja olisivat rohkeampia ja varmempia tehdessään valintoja kieltenopiskelun saralla.
ON MONIA ammatteja, joissa kielitaito on tärkeää ja kieltenopiskelun vähentyessä tällaisille aloille ei välttämättä löydy enää tulevaisuudessa tarpeeksi työntekijöitä.
Monet ammatit perustuvat suoraan kielitaidon pohjalle, kuten kääntäjä tai kieltenopettaja. Tämän takia olisi tärkeää saada nuoria kiinnostumaan kielistä ja tarjota hyvät mahdollisuudet niiden opiskeluun myös peruskoulussa.
SOSIAALISESSA mediassa nuoret törmäävät yhä enemmän vieraisiin kieliin ja tämä lisää kiinnostusta niiden ymmärtämiseen ja opiskeluun.
Monen kielitaito kehittyy sosiaalisessa mediassa, mutta tämä koskee enimmäkseen englanninkielen kehitystä, sillä sille on luotu pohjaa jo varhaisissa opinnoissa. Pakollisista kielistä olen huomannut ruotsin olevan monien kohdalla epäsuosiossa. Moni lukiossa ruotsia opiskeleva nuori on kertonut haluavansa vain päästä kirjoituksista läpi tulevaisuuden takia, eikä oppiaine itsessään edes kiinnosta heitä. Lisäkielten opiskelu saattaisi lisätä nuorten kiinnostusta pakollisten maidenkin opiskeluun, sillä maailman eri puhetavat saattavan alkaa kiehtomaan myös jonkin aivan erilaisen kielen kautta.
ITSE IHAILEN monia kieliä ja tahdon tulevaisuudessa kattavat mahdollisuudet niiden opiskeluun. Niitä on niin monia erilaisia ja nuo erilaisuudet kiehtovat minua. On monenlaisia kielille ominaisia äänteitä ja lausuntatapoja. Joissain niistä äänenpainotuksilla on suurikin merkitys ääntämisen lisäksi. Joissain on täysin omanlaiset aakkoset ja kirjoitustapa, joissa saman kirjaimen tai tavun voi ääntää eri tavalla sanasta riippuen.
Kielitaitoa tarvitsee matkustamisen lisäksi myös kommunikoidessa ulkomaalaisten kanssa osana arkea, netissä tai vaikka osana omaa työtä.
Erilaiset kielet voivat olla erittäin kauniita ja erikoisia ja niiden opiskelu voi olla omalla tavallaan erittäinkin virkistävää, sen lisäksi että siitä on monissa tilanteissa hyötyä.
Suvi Kulmala
Kirjoittaja on Pirkkalaisen yläkoululainen TET-harjoittelija
