Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäistä 79-jäsenistä aluevaltuustoa johtava Lauri Lyly on luottavainen asukasmäärältään maamme suurimman hyvinvointialueen oikea-aikaisen rakentumisen ja vakaan toimintakyvykkyyden puolesta.
– Aihio on lujasti kasassa. Sisältöjen tuottaminen on kovassa vauhdissa. Kaikki miettivät, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut tehdään nykyistä paremmin. Toteutettavana on mittasuhteiltaan iso integraatio.
Lylyn mukaan hyvinvointialueen valmistelu eli noin 19 000 ihmisen ja yli 2 miljardin euron organisaation on ollut koko ajan näkemyksellistä, vastuullista ja tavoitteellisuutta sekä uutta toimintakulttuuria edistävää. Hänen mielestään yhteistyökumppanit ovat osallistuneet uuden rakentamiseen avoimesti ja sitoutuneesti. Kiitosta saavat kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiiri, sote-alan yritykset sekä kolmassektori.
– Vaikuttavassa osassa ovat myös yhdeksän puoluetta, jotka ovat edustettuina aluevaltuustossa. Ripeässä tahdissa hitsautunut aluevaltuustosopimus kertoo saumattomasta yhteistyöstä ja voimakkaasta tahtotilasta saada asia maaliin.
Lyly muistuttaa, että politiikalla on tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Valtuusto siunaa vielä tämän vuoden syyskaudella hyvinvointialueen strategian, joka on ratkaiseva asiakirja tulevien vuosien tekemisiä silmällä pitäen. Siinä linjataan esimerkiksi palveluiden sisältöjä ja palvelujen saavutettavuutta.
– Odotukseni ovat hyvät, vaikka poliittisella päätöksenteolla on vaikeitakin asioita edessä.
– Hyvinvointialueen ehdoton vahvuus on sen kompaktius. Maantieteellisesti kaikki on sadan kilometrin säteen sisällä.
Hyvinvointialuejohtajan haku päättyi viime perjantaina. Virka kiinnosti 12 henkilöä. Lylyn mielestä tehtävä kiinnosti laajasti, ja se herätti suurta mielenkiintoa. Hakijoiden joukko on korkeatasoinen. Hyvinvointialue saa pätevän johtajan.
– Hyvinvointialuejohtajan ei tarvitse olla yli-ihminen. Hänellä on oltava muun muassa visioita, ja hänen on kyettävä johtamaan, tekemään yhteistyötä ja hänen on tuotava ehdotuksia pohdittaviksi. Asiantuntijajohtajuus on suuri avu, mutta hänen on kyettävä omassa roolissaan hyödyntämään monenlaisia asiantuntijoita.
Eri tahot ovat kiinnostuneita hyvinvointialueesta. Muiden muassa Lauri Lylyn kalenteri täyttyy erilaisista tilaisuuksista, jonne aluevaltuuston puheenjohtajaa kutsutaan kertomaan asiasta.
Strategialle otetaan enemmän aikaa
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia ei ole aluevaltuustossa vielä kesäkuussa, kuten aiemmin on uumoiltu.
Lauri Lylyn mukaan strategia on aluevaltuuston puitavana ja siitä tehdään päätös todennäköisesti lokakuussa.
– Hyvinvointialueen organisaation rakentaminen on käynnistynyt. Eri viran- ja toimenhaltijoiden nimeäminen tapahtuu lähitulevaisuudessa. Myös valmistelun sisällön tuottamiseen saadaan tuota pikaa lisää henkilöstöä. Koko politiikka pitää ratkaisevana sitä, että strategiassa on kaikkien keskeisten toimijoiden näkemys huomioonotettuna.
Lyly teroittaa, että strategiassa on oltava niin luottamushenkilöiden kuin työntekijöiden panos.
– Strategia ohjaa asioita ja niiden tekemistä. Näin ollen strategia ei voi olla muutamalla rivillä ilmaan heitetty asiapaperi. Se on perustavaa laatua oleva työkalu. Siinä on toiminnan ydinsanoma eli palvelulupaus tarkasti kuvattuna.
Palveluverkko kiinnostaa ihmisiä
Hyvinvointialue starttaa 1. tammikuuta vuonna 2023. Lylyn mukaan hyvinvointialueen suunnan on oltava kristallinkirkas.
– Suunnan on oltava kaikilla tiedossa, ja tekemisen malli ja tavoite on oltava kaikilla sisäistettynä.
Kun ihmiset lähestyvät Lauri Lylyä hyvinvointialueasiassa, heitä kiinnostavat kaikkein eniten tulevat palvelut ja niiden sisältö.
Lyly muistuttaa lainalaisuudesta, jossa asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun he saavat tarvitsemansa palvelut helposti. Kun ihminen pääsee avun piiriin, hän on yleensä hyvin tyytyväinen.
Monet peräävät, saavatko kaikki pirkanmaalaiset, tamperelaisista virtolaisiin, oikeasti yhdenvertaiset, tasapuoliset sote- ja pelastustoimen palvelut. Lylyn vastaus on myönteinen.
– Strategiaa ja palveluverkkoa työstäessä mietitään esimerkiksi sitä, mitkä ja missä ovat fyysiset tilat tai missä kaikessa etämallin toimivat. Vaateet saavutetaan siten, että palvelut ovat oikea-aikaiset ja oikeatasoiset. Osaamiskeskittymät ovat erilaisia. Niiden palvelut sijoitetaan väestöllisesti järkevästi. Hyvinvointialueen rakentamisessa palveluja katsotaan nimenomaan asiakkaan silmälasien läpi.
Lyly toteaa isosta kuvasta, että terveyspalvelujen tuottaminen yli kuntarajojen on usein helpompaa ja järkevää. Sen sijaan sosiaalipalveluiden ja vanhuspalveluiden tarjoaminen on lähellä asiakkaita järkevintä.
– Palveluiden yhdenmukaistamisessa ratkaisevaa on, että ne ovat kaikkien saatavilla matalalla kynnyksellä.
Lyly muistuttaa, että nykyisen järjestelmän mukaisissa palveluissa on kuntakohtaisesti merkittäviä eroja. Miten ne yhteensovitetaan, on jatkossa iso kysymys.
Rahan riittävyys haaste, mutta selvitään
Julkisuudessa on maalattu synkkiä uhkakuvia siitä, riittävätkö Pirkanmaan hyvinvointialueen rahat sen toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen.
Lauri Lyly sanoo, että hyvinvointialue saa europotin, joka maakunnassa on käytetty sote- ja pelastustoimen palveluihin.
– Kaksi ensimmäistä vuotta ovat varsin vakaat ja turvalliset rahallisesti.
Lyly huomauttaa, että valtion luoma kaava tulevaisuuden rahoituksesta on haastava.
– Se on sitä maamme kaikille hyvinvointialueille, ei ainoastaan Pirkanmaalle.
Lyly neuvoo pitämään katseet valoisasti tulevaisuudessa.
– Alue on kompakti; tämä vaikuttaa merkittävästi talouteen.
– Omaksumme uudenlaiset tavat tehdä ja tuottaa palvelut.
– Tampereen kaupunkiseutu on vetovoimainen. Maakunta on kasvava ja kehittyvä. Tämä kaikki myönteinen tuo hyvää myös hyvinvointialueelle.
Matti Pulkkinen
