Ukrainan sota herättää suomalaisia varautumaan – Pirkkalaan vasta muuttanut yritys neuvoo, mitä joka kodista pitäisi löytyä hädän hetkellä: ”Maailmantilanteen johdosta nämä ovat ajankohtaisia mietittäväksi”

Innen Oy:n yrittäjiin kuuluva Sanna Pukkinen pitää varautumiskoulutuksia erityisen ajankohtaisina Ukrainan sodan aiheuttaman epävakauden vuoksi.

UKRAINAN SOTA ja jo kaksi vuotta jatkunut koronapandemia ovat herättäneet suomalaisten kiinnostuksen poikkeustilanteisiin varautumiseen. Monille, varsinkin syrjemmässä asuville, aihe on tuttu jo ennestään.

”Asun Nokian Siurossa, ja sieltä alkavat kaikki sähkökatkot mitä Etelä-Suomessa koetaan. Syrjäkulmilla sähköt ovat useammin poikki kuin muualla, ja niiden korjaaminen kestää pidempään. Minulla on aina kynttilöitä ja taskulamppuja varalla. Vettä ei ole varattuna säilöön, mutta astiat sen säilömistä varten ovat olemassa”, kertoo Matti Rönkä.

Rönkä kuuluu Pirkkalaan vastikään muuttaneen perheyrityksen Innen Oy:n yrittäjiin.

Esimerkiksi työturvallisuus- ja ensiapukoulutuksia kauppaava yritys järjestää maaliskuussa Pirkkalassa kaksi maksutonta koulutusiltaa, joissa kerrotaan, miten kotitaloudet voivat varautua poikkeustilanteisiin. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi pitkittyvät sähkö- ja vesikatkot.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun järjestämme näitä 72 tuntia -koulutuksia. Maailmantilanteen johdosta nämä ovat nyt ajankohtaisia asioita mietittäväksi”, kertoo yrittäjä Sanna Pukkinen, Röngän tytär.

Varautumisesta on hyötyä kriisien ja myrskyjen lisäksi myös arkisemmissa tilanteissa. Esimerkiksi loukkaantuneena tai sairaana voi olla mahdotonta lähteä kauppaan.

INNENIN varautumiskoulutukset perustuvat viranomaisten kotitalouksille laatimaan 72 tuntia -suositukseen. Rönkä on kouluttautunut aiheen asiantuntijaksi Suomen pelastusalan keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen koulutuksessa.

Suomessa kotitalouksia suositellaan varautumaan häiriötilanteiden varalle siten, että kodeissa pärjättäisiin vähintään kolme vuorokautta itsenäisesti.

”Ihmisten ei tarvitse normaalitilanteessa kauheasti ajatella tällaista varautumista. Ihmiset eivät välttämättä tiedä, mitä pitää tehdä, kun ilmoitetaan, että taloon on tulossa sähkökatkos jonakin ajankohtana. Tällaisiin asioihin me kiinnitämme koulutuksessa huomiota”, Rönkä sanoo.

Rönkä huomauttaa, että Suomessa koronapandemia ei ole johtanut samanlaisiin laajoihin liikkumisrajoituksiin kuin joissakin muissa maissa. Hän pitää kuitenkin täysin mahdollisena sitä, että joskus tulevaisuudessa jokin uusi pandemia voisi aiheuttaa yhteiskunnassa vielä laajempia sulkuja.

Kotona olisi hyvä pitää varalla esimerkiksi pitkään säilyvää ruokaa, taskulamppua ja vesiastioita.

VARAUTUMINEN lähtee perusasioista. Kotona tulisi aina olla varalla sellaista ruokaa, joka säilyy kolme päivää syömäkelpoisena ja jota voi tarvittaessa syödä sellaisenaan.

Rönkä sanoo, että ruokien kannattaa olla samoja, joita käytetään arjessakin. Säilytyspaikaksi riittää keittiön ruokakaappi.

”Varastoa pidetään yllä arjen ohessa siten, että kolmen päivän vara säilyy. Säilykkeitä syödään ikäjärjestyksessä pois ja niiden tilalle ostetaan uusia. Ruokiin voivat kuulua esimerkiksi keitot, tonnikala ja kuivamuona”, Rönkä sanoo.

Ruoan lisäksi kotona tulisi aina olla esimerkiksi pattereita taskulamppuja ja radiota varten, kannellisia astioita tai kanistereita veden säilyttämiseen sekä perheenjäsenten tarvitsemia lääkkeitä.

Jo etukäteen kannattaa miettiä, miten juuri omassa kodissa voi toimia esimerkiksi lämmityksen tai vedentulon katketessa. Onko olohuoneessa takka ja pihassa oma kaivo, vai tarvitaanko lämpimänä pysymiseen paksua makuupussia ja nesteytykseen etukäteen varattua pullovettä? Hyvä on selvittää, mistä oman kodin ilmanvaihdon saa tarvittaessa suljettua.

VAAN MITEN KÄY varautuminen keskustayksiössä, jossa säilytystilaa on vähän? Rönkä muistuttaa, että pienessä asunnossa yleensä myös asuu vähemmän väkeä kuin isossa talossa.

”Yksinasuva ei syö kolmessa päivässä järjettömiä määriä ruokaa”, hän toteaa.

Rönkä toteaa, että varautumisessa on loppujen lopuksi kysymys arkisista asioista.

”Mammavainaa puhui aikoinaan pahan päivän varasta. Täytyy elää suu säkkiä myöten, eikä pidä olla yhden päivän isäntä.”

KOULUTUSILLAT järjestetään Innenin uusissa tiloissa, lähellä Pirkkalan Abc-asemaa.

Innen ehti toimia Nokialla kymmenkunta vuotta, ennen kuin uudet tilat vetivät yrittäjät Pirkkalan.

”Valinta on ollut tähän mennessä ihan hyvä. Löysimme täältä meille sopivamman paikan”, Sanna Pukkinen kertoo.

72 tuntia -koulutusillat Pirkkalassa Viherkiitäjä 3:ssa. Ilmoittautuminen etukäteen.

FAKTA

Näillä varaudut poikkeustilanteeseen

  • Puhtaita ja kannellisia vesiastioita
  • Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa ainakin kolmeksi vuorokaudeksi
  • Lemmikkien ruokaa
  • Paristoilla toimivat radio ja taskulamppu sekä paristoja
  • Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
  • Retkikeitin ja tulitikut
  • Käteistä rahaa
  • Välttämättömät lääkkeet
  • Joditabletteja
  • Hygieniatarvikkeet
  • Ensiaputarvikkeet
  • Käsisammutin tai sammutuspeite

Lähde: Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja Huoltovarmuuskeskus