Uudessa maakuntahallituksessa SDP:llä on neljä ja Kokoomuksella kolme sekä Vihreillä, Keskustalla, Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla yksi paikka.
Pirkanmaan Demareiden puheenjohtaja Roope Lehto uskoo, että keskeiset tehtävät, kuten puheenjohtajuudet jaetaan perinteisellä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että maakuntahallitusta johtaa jatkossa demari. Toiseksi suurimmaksi yltänyt Kokoomus saa johdettavakseen maakuntavaltuuston.
Uutta on se, että nyt aloittavassa uudessa maakuntavaltuustossa on aikaisemman 61 jäsenen sijasta 63 maakuntavaltuutettua. Valtuusto suureni, koska Pirkanmaan väkiluku on kasvanut merkittävästi.
Maakuntavaltuustossa suurimmilla eli SDP:llä on 18 ja Kokoomuksella 16 jäsentä. Vihreillä on 8, Keskustalla 7, Vasemmistoliitolla 6, Perussuomalaisilla 5 ja Kristillisdemokraateilla 3 jäsentä. Pirkanmaan maakuntavaltuustossa on yhteensä 63 jäsentä. Pirkkala ja Tampere molemmat saivat yhden paikan lisää.
Suurin poliittinen ryhmä Pirkanmaalla on kuntavaalien jälkeen SDP, joka keräsi yhteensä 67 145 ääntä. Suurimpana puolueena SDP on jo käynnistänyt paikkaneuvottelut.
Toiseksi suurimman puolueen eli Kokoomuksen äänimäärä oli 60 187. SDP:n ero Kokoomukseen on 6 958 ääntä.
Pirkanmaan 23 kunnalle paikat puolestaan jaetaan niiden asukasmäärän suhteessa.
Puolueiden piirit puolestaan sopivat keskenään, minkä puolueen maakuntavaltuustopaikkoihin kustakin kunnasta maakuntavaltuutettu tai maakuntavaltuutetut nimetään.
Ahonen korostaa, että myös Pirkanmaan liiton toiminnan on elettävä ajassa ja vastattava kulloinkin ajankohteisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella.
– Uskon, että meidän on vastattava organisaatiollamme kunkin ajan tarpeisiin. Tarvitsemme sellaista osaamista, jota esimerkiksi teemat elinvoima ja uudistuminen sekä ympäristö ja ilmasto edellyttävät jatkossa. Asiaan palataan organisaatiostrategiassa.
Ahonen lisää, että Pirkanmaan kansainvälistyminen on keskeinen haaste ja tavoite lähitulevaisuudessa.
– Pirkanmaan liitossa käynnistetään vuosien 2026-2029 maakuntaohjelman laadinta. Strategialla varmistetaan maakunnan kaikinpuolinen kehittyminen.
– Maakuntaohjelma on koko maakunnan yhteinen strategia.
Lehto korostaa, että Pirkanmaan liitossa työskennellään määrätietoisesti koko maakunnan parhaaksi, joten kaikilla puolueilla on myönteinen kasvua ja kehitystä edistävä ote maakuntaliiton vastuulla oleviin asioihin.
Lehto arvioi, että maakuntahallituksen ja -valtuuston työskentely on suurelle yleisölle varsin vierasta, vaikka ne käsittelevätkin koko Pirkanmaan kannalta merkittäviä asioita.
Lehdon katseet kohdistuvat etenkin Pirkanmaan liiton käynnistämään uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavan valmisteluun.
– Maakuntamme tarvitsee läntisen Suomen veturina uudistuvaa teollisuutta. Meidän on tehtävä päätöksiä, jolla uudistuvan teollisuuden sijoittuminen maakuntaamme mahdollistuu. Tosi asia on, että Pirkanmaalla on tällä hetkellä vaikea löytää sijaintipaikkoja nimenomaan uudistuvalle teollisuudelle.
Uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaava kattaa kaikki Pirkanmaan 23 kuntaa.
Lehto korostaa, että Pirkanmaan liitolla on oma roolinsa Euroopan unionin edunvalvonnassa. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uuden ohjelmakauden monivuotista rahoituskehystä. Pirkanmaa onkin ollut yhtenä maakuntana kokoamassa yhteisiä kärkitavotteita osana Etelä- ja Länsi Suomen suuraluetta.
Kangasala kasvaa nyt kohisten. Kaupungin asukasluku kehittyy parhaiten Tampereen kaupunkiseudulla. Paikkakunta menestyy hyvin myös yrityksien kalastelemisessa paikkakunnalle.
Auvinen pitää ensisijaisen tärkeänä Pirkanmaan liiton käynnistämää Uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavaa. Hän toivoo, että uusia teollisuuden sijaintipaikkoja osoitettaisiin logistisesti vahvoille alueille.
– Niiden on oltava jatkumona nykyisille teollisuus- ja yritysalueille.