Pirhan Kari-Matti Hiltunen: ”Uudistus ei ole uudistus, jos mitään ei uudisteta”

Lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltunen, 71, jää maailman suurimman kerralla toteutetun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen syntyhistoriaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiin johtajaylilääkärin tehtävästä eläkkeelle jäänyt kokoomuslainen Hiltunen valittiin 2 283 henkilökohtaisella äänellään Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Kokoomus voitti aluevaalit, ja isoimpana valtuustoryhmänä puolue sai aluehallituksen puheenjohtajuuden. Kolme vuotta vetovastuussa ollut terveydenhuollon konkari sanoo, ettei tehtävän hoitaminen olisi onnistunut häneltä, jollei hän olisi eläkeläinen. Tyypillinen työviikko on kertynyt 40-tuntiseksi.

Pirhan ensimmäisen aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) sanoo, että ihmisten muisti on lyhyt. – Verraten moni nimitti kuntien tai kuntayhtymien isännöimiä terveyskeskuksia arvauskeskuksiksi. Kuva: Matti Pulkkinen
KARI-MATTI Hiltunen ei hae jatkokautta Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Runsaan 546 000 pirkanmaalaisen, asukasmäärältään Suomen suurin hyvinvointialue on tullut miehelle erittäin läheiseksi sen aluehallituksen puheenjohtajuudesta käsin.

– Rooli ja tehtävä on monin kerroin moni-ilmeisempi ja työteliäämpi kuin vain puheenjohtajan nuijan pöytään lyöminen.

– Sote- ja pelastustoimen uudistuksen massiivisuus tuli näkyväksi jo alkumetreiltä lähtien. Hallituksen puheenjohtajana työviikkoni ovat asettuneet 35-40-tuntisiksi, ajoittain yli 50-tuntisiksi.

Poliittinen vaikuttaminen kiinnostaa edelleen Hiltusta. Tällä kerralla hän on ehdolla Kokoomuksen riveissä Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Hiltunen muistuttaa kolikon eri puolista, sillä myös kunnilla on edelleen merkittävä tehtäväkenttä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja vaalimisessa. Hän kannustaa kuntia ja Pirhaa hakeutumaan tiiviiseen ja rakentavaan yhteistyöhön kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden vaalimisessa.  

– Kunkin kunnan on omissa ratkaisuissaan otettava huomioon päätöstensä vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.

Hiltusen mielestä hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaikkien asukkaiden kanssa huolehtimalla esimerkiksi turvallisista ja esteettömistä kävely- ja pyöräilyreiteistä, turvallisista ja esteettömistä katukäytävistä.

– Kunnan on mahdollistettava monipuolinen harrastaminen ja luontevat olosuhteet kaiken ikäisten ihmisten kohtaamiselle. Kaikki liikkumismahdollisuudet on turvattava. Pitää olla mahdollisuus nauttia lähiluonnosta eri vuodenaikoina.

Hiltunen konkretisoi, että hyvinvointia voi edistää pitämällä kaupungin kadut turvallisina kaiken ikäisille niin, ettei kenenkään tarvitse pelätä sen paremmin liikennettä kuin muita ihmisiäkään.

ENSIMMÄINEN aluevaltuustokausi on päättymässä. Kari-Matti Hiltunen tietää omissa luissaan ja ytimissään, miten toimelias ja sitova hänen osansa aluehallituksen puheenjohtajana ja aluevaltuutettuna on ollut.

Valtava työmäärä ei närästä Hiltusta. Hän löytää valoisat puolet tehtävien uutuudenviehätyksestä sekä niiden mielekkyydestä. Sen enemmän aluevaltuutetulla kuin -hallituksen puheenjohtajallakaan ei ole ollut esikuvia tai malleja postien hoitamiseen.

Nyt Hiltunen tietää ajan kultaavan ihmisten muistot olemattoman lyhyessä ajassa. Hän palauttaa mieleen vuosikaudet, joiden aikana verraten moni nimitti kuntien tai kuntayhtymien isännöimiä terveyskeskuksia arvauskeskuksiksi.

– Tuohon nimittelyyn liittyy vähättely ja arvostamattomuus.

Hiltusen mukaan pelastustoimella on ollut kodikkaampi olo Pirkanmaan hyvinvointialueella. Suuri yleisö on kasvanut maakunnallisesti toimivan pelastuslaitoksen kanssa sinuiksi sen parikymmenvuotisen olemassaolon aikana.

Sosiaali- ja terveydenhuolto haukkasivat suurimman palasen kuntien vuotuisista talousarvioista. Aikaisemmassa järjestelmässä sairaanhoitopiirit jäivät varsin kasvottomiksi. Ne saivat kunnilta tarvitsemansa rahat tuotettujen palveluiden perusteella. Erikoissairaanhoidon kuluja kunnissa saatettiin kauhistella.

Ensimmäisen aluevaltuuston ja -hallituksen työ on ollut mammuttimainen. Ne ovat rakentaneet strategiat, joiden ohjaamina hyvinvointialue on ottanut vastattavakseen sote- ja pelastustoimen. Kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä siirtyivät Pirhalle sote-henkilöstöt, kiinteistöt sekä sopimukset.

Hiltunen korostaa, että historiallisessa uudistuksessa ja isännyyden vaihdoksessa olennaisinta oli turvallisen ja katkeamattoman siirtymän varmistaminen.

– Siirtymä toteutui ilman vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. Isoja ongelmia ei ilmennyt. Valtakunnan vahtikoirat kylläkin olivat valppaina siltä varalta, jos Pirhalla olisi joutunut jonkin asian kanssa katastrofiin. Esimerkiksi ensimmäistä palkanmaksua seurattiin erityisen tarkasti, mutta onneksi siinäkään ei syntynyt hallitsematonta tilannetta. Isossa ja relevantissa kuvassa muutos onnistui varsin hyvin.

Kun uusi työnantaja saa yhdessä yössä 20 000 työntekijää, Hiltusen mukaan kaiken ei voi edes kuvitella tai edellyttää sujuvan kuin Strömsössä.

REFORMI ei ole mikään reformi, jos mikään ei muutu. Tämä on teesi, joka on ollut Kari-Matti Hiltusella ja kaikilla Pirkanmaan hyvinvointialueen käynnistäjillä kirkkaana johtotähtenä vuodesta 2022 lähtien.

Hiltunen sanoo, että Pirhan ensimmäisenä toimintavuonna keskityttiin turvalliseen siirtymään, uuden organisaatiorakenteen luomiseen ja palveluverkoston taustaselvitysten laadintaan sekä tulevan palvelujen verkoston suunnitteluun ja siitä päättämiseen.

– Talouden tasapainottamisen haasteet ovat seuranneet Pirhaa sen ensi henkäyksestä lähtien. Niiden kanssa opittiin elämään. Nyt voi myös todeta, että taidettiin oikea-aikainen reagoiminen.

– Talouden valtionohjaus on ollut tiukkaa. Se ei ole ainakaan helpottanut hyvinvointialueen käynnistymistä. Pirhassa palvelujen verkoston toimeenpanoon päästiin varsin nopeasti. Myös omat toimemme talouden tasapainottamiseksi käynnistyivät reaaliajassa. Tämänhetkiset talouden tunnusluvut kertovat toimien oikeellisuudesta.

Hiltunen kiittelee, että vasta kaksivuotiaalle on tehty perinpohjaiset luottamuselinrakenteen ja strategian toteutumisen arvioinnit ja niihin tarvittavat päivitykset.

– Myönteistä on ollut, että Pirha on saanut rakennusinvestointeja varten valtiolta hakemansa lainanottovaltuudet

Summa summarum. Hiltunen sanoo, että uudistus on edennyt uskottavasti.

– Mitä kauemmin Pirhassa olisi eletty vanhojen periaatteiden kanssa, sitä vaikeammaksi välttämättömien uudistuksien toteuttaminen olisi käynyt.

Hiltunen muistuttaa, että sote- ja pelastustoimen uudistuksen valtakunnallisina kärkinä olivat korkeatasoisten palveluiden turvaaminen sekä yhdenvertaiset palvelut kaikille kansalaisille.

– Aiemmassa järjestysmallissa eri kunnissa ihmisillä oli täysin erilaiset palvelut. Ne eivät todellakaan olleet tasapuoliset. Tässä asiassa Pirha on onnistunut hyvin.

Maan eri hallitukset tekivät huonolla lopputuloksella sote-uudistusta liki kahden vuosikymmenen ajan. Hiltusen mukaan sote-palvelujen tulevaisuuden epävarmuus johti kunnissa siihen, etteivät ne juurikaan kehittäneet niitä. Kunnat eivät halunneet investoida epävarmassa tilanteessa sosiaali- ja terveystoimeen.

KARI-MATTI Hiltunen sanoo, ettei Pirhassa ole tempaistu suunnitelmien ja päätösten pohjamateriaaleja hatusta. Hän vakuuttaa, että kaikki valmistelutyö on tehty erittäin huolellisesti ja perinpohjaisesti.

Hiltunen on tunnistanut, että esimerkiksi vuosisataiset kuntarajat hankaloittavat ihmisiä tunnistamaan Pirhan syvimmän olemuksen. Hyvinvointialue takaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut kaikille ihmisille.

– Palvelua ei välttämättä tarjota asuinkunnassa, mutta se on saatavilla varsin lähellä esimerkiksi naapurikunnan puolella. Palveluverkoston laadinta on ollut varsinainen harppityö, kun toimintasäteitä on piirretty eri toimipaikkojen ympärille.

Hiltusen mukaan liikkuvien ja digipalveluiden tulevaisuus on vasta alkumetreillä. Hän taustoittaa niiden molempien teknologioiden kehittyvän koko ajan. Muun muassa Digiklinikka saavutti varsin pienessä ajassa laajan suosion, joka kasvaa koko ajan.

– Minusta on ironista, että monella sektorilla yhteiskunnassamme edetään vauhdikkaasti digipalveluiden käyttöönotossa ja niiden kehittämisessä, jottei arkitodellisuus vaikuttaisi takapajuiselta. Kun Pirha lisää digipalveluita, se herättää arvostelua ja epäluuloja. Pirhalla on jo paljon kannustavia ja kiitollisia esimerkkejä digiratkaisuissa onnistumisista.

LAKIUUDISTUKSET ja -muutokset heittävät omat haasteensa uutukaisten hyvinvointialueiden toiminnan ylle. Kari-Matti Hiltunen painottaa, että muuttuva lainsäädäntö muuttaa toimintatapoja.

Hiltusen tuoreet esimerkit kertovat sosiaalihuoltolain tuomista muutoksista. Ne merkitsevät arkisessa elämässä palveluiden, niiden nimityksien ja sisältöjen uudistumisia.

– Jokainen tällainen tilanne synnyttää epäselvyyksiä ja epätietoisuutta. Helposti lakien muutosten oletetaan olevan Pirhan aiheuttamia.

– Niin Pirhassa kuin muillakin hyvinvointialueilla jännitettiin myöhään viime vuoden loppu puolelle asti, tuleeko luvattu vammaispalvelulaki voimaan 1.1.2025. Kansalaistenkin on tarpeellista huomata, että lainsäätäjät muuttavat lakeja kovin nopeilla aikatauluilla.

Hiltusen mukaan Pirhasta on tullut joidenkin kielenkäytössä ja suussa kuin kirosana. Hän luottaa faktoihin ja tietää pirkanmaalaisten saavan korkeatasoiset sote- ja pelastustoimen palvelut.

– Pirhan ohella myös valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL voisivat tehostaa nykyisestään uutisia hyvinvointialueiden onnistumisista. Palvelut ovat hyvällä ja vakaalla tolalla, mutta se pakkaa jäädä nyt näkymättömäksi.  

PIRHAN arjen määrittelijänä on raha. Hyvinvointialueella on runsaan 2,7 miljardin euron budjetti.

Kari-Matti Hiltunen toteaa ykskantaan, ettei hyvinvointialueilla ole realistisia omia mahdollisuuksia lisätä rahoitusta.

– Esimerkiksi asiakasmaksut muodostavat vain kuudesta seitsemään prosentin siivun koko talousarviosta.    

– Muille hyvinvointialueille voisimme tarjota palveluita, mutta tämä asia hakee vasta uomiaan.

Hiltunen korostaa, ettei Pirhalla ole myytävää omaisuutta, joka merkittävästi parantaisi taloutta.

– Isossa kuvassa meidän jokaisen on ymmärrettävä, että talous luo edellytykset tehdä palvelutoimintaa.

TULEVAISUUSUSKO on vahva. Kari-Matti Hiltunen uskoo, että suomalaiset arvostavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammatteja.

– Nuorille on kerrottava, että hoitajia, lääkäreitä, pelastajia, psykologeja – kaikkia tarvitaan. Kaikki ammatit tarjoavat elämänmakuisia tehtäviä ihmisten parissa.

Hiltunen odottaa, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa yksinäisyydestä tulisi enää yhtään suurempi vitsaus.

– Että ihmisillä olisi aidosti läheisiä ja ystäviä, ettei lähiomainen olisi viranomainen.         

Lue lisää

  1. Lukijalta
    08.04.2025. 17:00

  2. Teemat
    08.04.2025. 17:00

  3. Teemat
    08.04.2025. 08:00