Kyseinen Kurikan metsä on erittäin aktiivisessa lähialueen asukkaiden käytössä virkistysmetsänä, takapihana, jossa poikkeavat usein niin lapset kuin aikuiset monin syin. Se pitäisi jättää metsänhoidollisten toimenpiteiden ulkopuolelle virkistysarvon säilyttämiseksi ja luonnon monipuolisuuden lisäämiseksi eliölajeille kodiksi ja ihmiselle ihmettelyn kokemiseksi.
Pöyristyttävää ja ylimitoitettua on suunnitelmassa monitoimikoneen tuonti alueelle. Se tuhoaa maaperän ja vapauttaa näin runsaasti hiiltä ilmakehään. Tutkimuksissa on myös todettu puiden viihtyvän ja kasvavan parhaiten riittävän lähellä toisiaan. Metsätyökoneen jäljiltä metsä jää aukkoiseksi ja harvaksi. Aukkokohtiin kasvaa ensin heinää tukahduttaen varpukasvit (mustikka) liiallisen valon päästessä alas asti. Sitten tulee muun muassa vadelma, koivut ja lopulta kuusikko. Kyseinen alue on osin jyrkkää, lehtomaista, kivikkoista rinnettä, mikä on hyvää sienimaastoa, mutta vaikeaa monitoimikoneen kulkea. Rinne laskee luonnonvaraiseen ojaan (metsälakialue).
Lähimetsien tulisi saada kasvaa luonnonmukaisina ja antaa luonnonvalinnan hoitaa aukot, joissa taimettuminen, uusi sukupolvi alkaa kasvaa. Metsätyöhenkilö voi mahdollisia vaarallisia puita käydä kaatamassa ja jättää pökkelöitä pesäpuiksi ja maapuita monille eliölajeille.
Frisbee-rata on jo tuhonnut metsän aluskasvillisuutta ja tappanut puita aivan liikaa. Ei pidä lisätä ihmisen tuomaa kuormaa ja muuttaa metsä puistoksi tappamalla lisää puita.
Kyseisessä metsässä on nähty ja kuultu muun muassa lehtopöllö ja harmaapäätikka. Jälkiä maassa on ainakin oravan, rusakon ja ketun. Kosteikko on monen lajin tärkeä ravinnon lähde.
Frisbee-rata on jo tuhonnut metsän aluskasvillisuutta ja tappanut puita aivan liikaa. Ei pidä lisätä ihmisen tuomaa kuormaa ja muuttaa metsä puistoksi tappamalla lisää puita. Yhden puun kaatuessa kuolee siinä samalla kokonainen eliöyhteisö monine lajeineen.
On myös huomattava, että valon lisääntyminen ja maan möyhiminen luovat otollisen kasvuympäristön vieras- ja kulttuurilajeille (esimerkiksi lupiini ja terttuselja), joita alueen reunamilla jo on kasvamassa.
Virkistys- ja lähimetsistä ei kunnan budjettiin paljon pennosia heru. Hinta luontoarvojen menetyksenä on paljon kovempi kuin saatu rahasumma.
Pirkko Huovila
Pirkkala
