PFAS keksittiin jo 1920-luvulla, ja sen käytön haittapuolista ensimmäiset varoitukset tulivat 1960-luvulla. Kysymyksessä ei siis ole mikään uusi asia. Netistä löytyy paljon tietoa asian laajuudesta ja vakavuudesta.
Hahmonkulmalta aivan lentokenttäalueen läheisyydessä on monille pirkkalalaisille ja myös naapurikuntalaisille hyvin tärkeä Hahmonkulman lähde. Sieltä ovat monet asukkaat noutaneet ja noutavat edelleen erinomaisen, kirkkaan ja puhtaan juomavetensä. Mutta PFAS-aineet ovat hajuttomia, mauttomia ja näkymättömiä!
Ei myöskään riitä, että tutkitaan vain Säijänlahteen laskevat vedet.
Lähdettä on käytetty ikiajoista asti, ja myöhemmin Pirkkalan kunta on kunnostanut ympäristön ja lähteen laittamalla sinne kaivonrenkaat ja pumpun. Lähteestä otetaan vuosittain vesinäytteet, joiden tulokset on luettavissa ilmoitustaululta, hyvä niin.
Mutta PFAS-pitoisuuksia ei ole selvitetty, vaikka lentokentän paloharjoitusalue on lähellä, ja PFAS-aineet leviävät sekä ilman että myös pohjavesien kautta. Hahmojärven ongelman laajuutta selvitetään Finavian ynnä muiden toimesta. Kunnan tehtävänä olisi mielestäni nyt kiireesti selvittää Hahmonkulman lähteen tilanne sekä veden että pohjakerrostumien osalta.
Ei myöskään riitä, että tutkitaan vain Säijänlahteen laskevat vedet, vaan sama on myös tehtävä Pirkkalankylän Kotolahdella ja Sikojoen alueilla. Eikä riitä että vain vedet, mutta ennen kaikkea pohjasedimentit on tutkittava PFAS-yhdisteiden osalta.
Helena Lindqvist
