PIRKKALASSA tehty valtuustoaloite haluaa selventää rakennusvalvonnan lupien myöntämiseen liittyviä käytäntöjä Pirkkalassa, kun uusi Rakentamislaki tulee voimaan vuoden vaihteessa.
”Millä edellytyksellä sijoittamislupia tullaan myöntämään haja-asutusalueelle tai yleiskaava-alueelle”, kysyy valtuutettu Heikki Riihimäki (kesk) aloitteessaan. Riihimäki on myös rakennusalan yrittäjä.
Hän toteaa, että aloitteen tarkoitus on selventää rakennustarkastuksen tehtäviä ja lisätä kuntalaisten tietoisuutta uudesta laista ja käytännöistä.
Riihimäki haluaa, että Pirkkalassa luodaan selvä palvelukuvaus, miten rakentamislupaa ja sijoituslupaa haetaan Pirkkalassa uuden lain aikana.
Palvelukuvauksessa Riihimäki haluaa tulevan ilmi, milloin lupahakemus katsotaan hyväksytysti jätetyksi ja miten se kerrotaan luvan hakijalle ja kuinka uusi lupakäytäntö saatetaan kuntalaisille tiedoksi.
Aloitteessa halutaan myös kerrottavan palvelun käyttäjille, miten nopeasti lupapisteessä vastataan sähköposteihin, puhelinviesteihin ja soittopyyntöihin.
”Tarpeen voisi olla jonkinlainen ohjekirja aiheesta”, aloitteessa ehdotetaan.
EDUSKUNNAN viime hallituskaudella hyväksymään rakentamislakiin tehdään Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisia muutoksia, kerrotaan Ympäristöministeriön verkkosivuilla. Rakentamislain muutosesitystä kutsutaan nimellä korjaussarja.
Laissa rakentamislupahakemuksen käsittelylle säädetään takuuaika. Kunnan on vuoden 2026 alusta alkaen ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvonta on ottanut vastaan hakemuksen liitteineen.
Jos käsittely viivästyy, kunnan on palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyneeltä kuukaudelta, ellei viivästys ole aiheutunut hakijasta.
Lakiuudistus tuo muutoksia rakennusten yksityisten omistajien ja kuntien mahdollisuuksiin päättää rakennustensa purkamisesta.
Rakennuksen saa uuden lain mukaan purkaa, jos alle 13 vuotta vanha asema-, yleis- tai maakuntakaava sallii purkamisen, eikä rakennusta ole suojeltu lain nojalla.
Kunta voi myöntää luvan asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen, jos rakennus on ollut kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta, rakennus ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti korjattavissa eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä.
Lakiin tulee säädöksiä vihreästä siirtymästä ja vähähiilisyydestä ja aivan uutena asiana puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Se vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen.
Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen nopeutuvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta. Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava, eikä merkittäviä haittoja saa syntyä, kerrotaan Ympäristöministeriön verkkosivulla.
