Pienten kohteiden rakentamislupien tarve poistuu – rakennusoikeuden määrä pitää silti varmistaa

Rakentamislain muutos keventää lupavaatimuksia kerrosalaltaan alle 30 neliömetrin ja tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennuksille. Ensi vuoden alusta lähtien tällaiset kohteet saa toteuttaa ilman rakentamislupaa silloin, kun kyseessä ei ole asuinrakennus tai loma-asunto.

pikkumökki
Pieni loma-asunto katsotaan asuinrakennukseksi, jos siihen on suunniteltu ruuanlaittomahdollisuus. Tällöin rakentamislupa vaaditaan myös lakimuutoksen jälkeen. Pieni rantasauna ei tarvitse rakentamislupaa, mutta sen jätevesijärjestelmän toteutukselle pitää hakea lupa. Kuva: Juha Jäntti
NYKYINEN maankäyttö- ja rakennuslaki kumoutuu vuodenvaihteessa. Nykyisen lain osa-alueet eriytetään. Tilalle tulevat rakentamislaki ja alueidenkäyttölaki. Maankäyttö- ja rakentamislain lupamuodoista poistuvat toimenpideilmoitus, toimenpidelupa ja rakennuslupa. Rakentamislaissa nämä korvaa yksi lupamuoto, rakentamislupa.

Rakentamislupavaatimusten kevennys on ehkä näkyvin rakentajia koskettava uudistus rakentamislain sisällössä. Rakentamislupaa ei jatkossa tarvita esimerkiksi pienehköjen varastojen, katosten, talousrakennusten tai rantasaunojen rakentamiseen.

Lupavelvoitteen ulkopuolelle jäävät alle 30 neliön ja 120 kuution rakennukset. Vaatimus on, että rakennus pysyy kummankin kokorajoitteen sisällä. Katosten osalta ainoa rajoite on alle 50 neliön pinta-ala. Katos on rakennuskohde, jossa vähintään 30 prosenttia seinistä on kokonaan avoimia.

Rakentamislupa on jatkossakin pakollinen, jos kyseessä on asuinrakennus. Myös loma-asunto katsotaan asuinrakennukseksi. Yksi tällaisen kohteen tunnusmerkki on keittiö tai muu tila, jossa on tosiasiallisesti mahdollista valmistaa ruokaa.

Vaikka lupavelvoite poistuu joiltakin rakennushankkeilta, kaikkeen rakentamiseen liittyy edelleen paljon muuta huomioitavaa. Monella on se käsitys, että jatkossa pieniä rakennuksia voi tehdä vapaasti mihin vain ja lähes miten vain.

– Pienelle huomiolle on jäänyt se, että tontilla pitää olla vapaata rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden määrä on varmistettava esimerkiksi alueella olevasta kaavasta. Rakennus on myös suunniteltava ja rakennettava säädösten mukaisesti, II rakennustarkastaja Esko Mäntysaari muistuttaa.

Riippuen kohdealueesta rakennusoikeuden määrittää usein asemakaava tai yleiskaava. Monissa kunnissa esimerkiksi ranta-alueet ovat suurelta osin kaavoitettuja. Niihin voi kohdistua myös muita määräyksiä. Paikallinen rakennusjärjestys asettaa omia vaatimuksiaan ja rajoitteitaan.

Jos tontilla ei ole vapaata rakennusoikeutta uutta rakennusta varten, rakentajan on haettava poikkeamislupaa kaavasta, vaikka hanke ei rakentamislupaa edellyttäisikään.

VAIKKA rakentamislupaa ei tarvittaisi, rakennus on aina toteutettava erilaisten rakentamista ohjaavien säännösten mukaisesti. Oleellisia huomioitavia ovat esimerkiksi palo- ja käyttöturvallisuus.

Jätevesijärjestelmä on keskeinen suunnittelukohde haja-asutusalueilla yleensäkin, mutta erityisesti ranta-alueilla. Rantasauna ei tarvitse välttämättä rakentamislupaa, mutta jätevesijärjestelmä sen tarvitsee.

Jos kohde sijaitsee alueella, jonne on toteutettu vesi- ja viemäriverkosto, liittymisestä on tehtävä sopimukset vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan kanssa.

Autosuojaksi tarkoitettuun katokseen voi liittyä vaatimus palo-osastoinnista suhteessa toisiin rakennuksiin. Paloriskejä omaavia rakennuksia ei voi sijoittaa tontilla vapaasti mihin vain.

Sekin on tarpeen muistaa, että ilman rakentamislupaa toteutettujen hankkeiden piirustukset eivät päädy talteen rakennusvalvonnan arkistoon. Rakennuksesta on laadittava dokumentit, ja ne on pidettävä tallessa esimerkiksi vakuutuksia ja mahdollisia vakuutuskorvauksia varten.

MÄNTYSAAREN mukaan pätevän suunnittelun ja toteutuksen tarve korostuu kohteissa, joissa ei ole enää rakennusvalvonnan taustakontrollia.

­– Jälkiselvittelyä voi tulla vaikkapa silloin, kun rakennus on tehty paikkaan, jossa ei ole rakennusoikeutta. Viranomaispuolella on kulloinkin ratkaistava, onko mahdollista tehdä poikkeamispäätös, vai pitääkö rakennus määrätä poistettavaksi.

Rakentajalle tai rakennuttajalle jää iso vastuu siitä, että hanke on oikein suunniteltu ja toteutettu. Mäntysaari kehottaakin ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo ajoissa ennen kuin hankkeen tarkempi suunnittelu alkaa.

­– Perusohje on kehottaa etsimään pätevät suunnittelijat ja rakentajat. Rakennusvalvonta antaa mielellään neuvontaa. On parempi selvittää asiat ennakolta kuin joutua paikkaamaan niitä jälkeenpäin.