– Aika harvoin tulee ostettua lähiruokaa. Kesällä, kun tori on auki pysyvämmin, ostamme kasvattajilta ruokaa. Kalaa kalastamme itse tai ostamme järvikalaa, jos sitä on saatavilla, Mónica Julkunen Martins toteaa.
Talviaikaan lähiruoan saatavuus on haastavampaa, koska silloin ei kaupoissa ole yhtä laajaa valikoimaa.
– Talvella on tosi vaikeaa, kun lähiruoka pitää korvata jollain muulla, Mira Julkunen täydentää.
Hinta on merkittävä tekijä ostopäätöksiä tehtäessä.
– Ongelma on pitkälti se, että lähiruoka on arvokasta. Se on harmi, koska ruoasta ei koskaan pitäisi ajatella niin, että se on liian kallista, Julkunen huomauttaa.
Julkuset toivovat, että lähiruoka olisi helpommin saavutettavissa ja kohtuuhintaista ympäri vuoden. He pyrkivät suosimaan kotimaisia tuotteita aina kun mahdollista.
Lähiruoan merkitys suomalaisten ruokakulttuurissa on kasvussa, ja sen suosiminen voi osaltaan tukea paikallisia viljelijöitä ja tuottajia sekä edistää kestävää kehitystä.
Samalla Julkuset kuitenkin kertovat, että lähiruoan hintojen nousu ei ole merkittävästi muuttanut heidän ostokäyttäytymistään, sillä he ovat tottuneet maksamaan laadusta hieman enemmän.
– Meillä hinta vaikuttaa siihen, että syömme kasvisruokaa. Katsomme myös, missä ruoka on kasvatettu. Niin kauan kuin kotimaista ruokaa on tarjolla, ostamme mieluummin sitä, koska hiilijalanjälki on pienempi.
Ruoan hinnannousu on ollut viime vuosina paljon esillä, mutta kaikki eivät ole muuttaneet ostokäyttäytymistään merkittävästi.
– Hintojen nousu ei oikeastaan ole vaikuttanut meidän ruokaostoksiimme, koska tietyt tuotteet ovat aina olleet hieman arvokkaampia, Julkunen Martins kertoo.
Sen sijaan hintojen nousu on vaikuttanut heidän ravintolavalintoihinsa.
– Syömme vähemmän ulkona, ja ostamme mieluummin ruokaa kaupasta tehdäksemme itse.
– Aikaisemmassa asunnossa meillä oli oma takapiha ja kasvatimme perunoita ja tomaatteja. Marjat ja sienet ovat myös tärkeä osa ruokavaliotamme.
Julkuset korostavat, että ruoka on asia, joka tuo ihmisiä yhteen.
– Meille on tärkeää tehdä ruokaa pitkään ja rakkaudella sekä kutsua ihmisiä syömään.
Tämä ajatus näkyy myös perinteisissä vaihtokauppamalleissa. Pariskunnan mukaan esimerkiksi maitotilalta saatetaan vaihtaa maitoa kalaan tai lihaan. Tällaista vaihtokauppaa he toivovat myös kaupunkeihin, jolloin voisi vaihtaa esimerkiksi kalaa ja marjoja keskenään.
– Lähiruoka on meille tärkeä, mutta sen saatavuus ja hinta ovat haasteita, joihin toivomme parannusta, he sanovat.
