KUN kaavoituksella suunnitellaan tasoittaa tietä ratikalle Pirkkalassa, tuon keskusteluun muitakin näkökulmia. En ole ottanut enkä ota kantaa Tampereen ratikkapäätöksiin, jotka ovat syntyneet Tampereen sisäisinä poliittisina päätöksinä.
Suomen kaupunkisuunnittelussa arvostetaan lyhytnäköisesti tiiveyttä. Vastustuskykyisessä kaupungissa on kuitenkin myös vehreyttä ja tilaa, sanoo yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä. Hentilän johtama laaja Recipe-konsortiohanke hyödyntää kaupunkisuunnittelun tutkimuksen lisäksi ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, liikuntalääketieteen, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen ja kansanterveyden tutkimusta. Hentilän mukaan koronapandemia herätti ajattelemaan, että voisiko nyt olla tarvetta ottaa näitä asioita huomioon, koska tämän päivän ratkaisut näkyvät useita vuosikymmeniä tulevaisuudessa. (YLE 2.5.2024)
Hankkeen vertailuissa on mukana tietoa myös säästä, ilmanlaadusta, vihreydestä, diversiteetistä ja ihmisten liikkuvuudesta. Yksi Recipen näkökulmista on elinympäristön vaikutus asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen ja heidän kykyynsä vastustaa tauteja.
ANTTI Talvitie ja Jussi Sauna-aho ovat ratikan ja sähköbussin kustannusvertailuissa käyttäneet simulointimallinnusta, joka matkii ajoneuvojen kulkua ja sen muutoksia ja määrittää energiakulutuksen väylän ominaisuuksien, pysäkkien ja nopeusvaihteluiden perusteella. Antti Talvitie on liikennesuunnittelun professori, joka on toiminut maailmalla useissa yliopistoissa ja asiantuntijana Maailmanpankissa. Tekniikan tohtori Jussi Sauna-ahoon toiminut mm. liikenne- ja viestintäministeriössä ja EU:n komissiossa. (Tekniikka ja Talous 12.4.2024) Simulointimallinnuksen käyttöä on esitelty lukuisissa kansanvälisissä konferensseissa ja sen avulla saatavien tietojen oikeellisuus ja luotettavuus on todennettu todellisten lukujen avulla. Molempien asiantuntijoiden motto on ”ei rautaa kannata kuljettaa, jos on tarkoitus kuljettaa ihmisiä”.
Vertailussa mallinnusten perusteella sähköbussi voittaa ratikan liikenteellisesti sekä kustannuksiltaan ja energiankäytöltään. Olen itsekin 1970-luvun alussa perehtynyt mm. gradussani operaatiotutkimuksen tilastollisiin malleihin. Tuolloin käsite logistiikka tunnettiin vielä huonosti Suomen kielessä.
RATIKKA näyttää olevan liikennepoliittinen taikakalu. On hyvä muistaa, että kaavoituksessa ja joukkoliikenneratkaisuissa on syytä ottaa huomioon myös terveys-, talous- ja ympäristöpoliittiset näkökulmat kokonaisuutena, kun teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Pirkkalan tapauksessa voi todeta, että ratikka on suuri taloudellinen taakka pienelle kunnalle.
Pirkkalan kannattaa pyrkiä etsimään omaleimaisia pito- ja vetovoimaisia painopistealueita. Pirkkalalla on mielenkiintoinen muinaishistoria, jota kannattaa pitää enemmänkin esillä. Pirkkala on myös profiloitunut luonnonläheisenä vehreänä kuntana. Ainakin näihin kahteen asiaan kannattaa satsata enemmänkin.
Kestävä kehitys on monesta näkökulmasta lujilla Pirkkalassa myönteisen ratikkaratkaisun myötä. Joudumme tekemään arvovalintoja. Kaavoituksella saamme aikaan kauaskantoisia vaikutuksia.
